Kysymys myynnissä olevan asunnon kuluista eron jälkeen
Henkilöt A ja B eroavat yhteisymmärryksessä. Mitään papereita ei tehdä, koska suullisesti sopivat, että A muuttaa pois ja B jää asumaan asuntoon, asuntolainaa lyhennetään luonnollisesti puoliksi ja asunnon kuluista sovitaan, että sen maksaa kokonaisuudessaan asuntoon jäävä henkilö.
Henkilön A (poismuuttaneen) tuttava kuiskaa taustapiruna korvaan, että kun asunto saadaan myytyä, A:lla on oikeus vaatia toiselta tuosta ajasta asumiskuluja lisää, ikään kuin takautuvana vuokrana, koska kuitenkin kohtalaisen edullisesti on saanut siinä asua, vrt. saman luokan asunto vuokrattuna.
Henkilön B (jääneen) taustapiru puolestaan kuiskuttelee, että myymisen jälkeen A:lta voi vaatia puolia asunnon vastikkeesta takautuvasti, koska ne ovat kuitenkin asuntoon liittyviä kuluja, ja asunto on edelleen ollut molempien omistuksessa.
Kumpi taustapiruista on mielestäsi enemmän oikeassa, vai onko kumpikaan? =D (En ole itse kukaan näistä neljästä henkilöstä.)
Kommentit (3)
Kaikesta, mikä liittyy rahaan, sovitaan aina kirjallisesti. Ja mieluiten kaksi todistajaa joiden ei tarvitse tietää sisältöä. Todistavat vain että sopijaosapuolet ovat yhteistuumin sopimuksen tehneet.
Oikeassa on B, eli molemmat vastaavat vastikkeiden maksusta.
Kumpikin takapiru on väärässä. Mitään ei ole paperilla. Todisteita on ainoastaan siitä, kuka on asunut asunnossa ja kuka on maksanut vastikkeen. Jos tuon kanssa menisivät oikeuteen, todennäköisesti siellä todettaisi, että on vain kohtuullista, että asunnossa asunut on maksanut vastikkeen.
^ Asunnon kulut siis = vastike.