Olin 20 vuotta järkyttävässä alisteisessa parisuhteessa...

...ja kadotin itseni täysin. Mies määräsi kaikesta, meni suhteet ystäviin ja osin sukulaisiinkin. Lopulta sain jostain voimaa vuokrata oman asunnon ja laittaa eron vireille. Menin terapiaan. Hankin rakastajan.Nyt ostin juuri ikioman kodin ja minulla on oma, vapaa itsenäinen elämä. Vapisuttaa ajatella että omin lähellä uhrata elämäni kokonaan siinä h*lvetissä. Oikeastaan kaikki lähti siitä kun ajoin työmatkalla aina vanhainkodin ohi, ja näin ikkunasta ne mummot ja papat kyyhöttämässä pyörätuoleissaan. Tajusin miten äkkiä elämä menee, ja että elämällä on pakko olla varalleni vielä jotain muutakin kuin sitä hirveyttä. Tsemppiä kaikille vastaavaa kokeneille!