Lue keskustelun säännöt.
Masennus
06.03.2017 |
Onko kellään masennukseen konkreettisia itsehoitovinkkejä? Muuta kuin tietty terveellinen ravinto ja liikunta. Miten olette selvinneet lääkehoidon lisäksi tai onko teistä masennuksesta mahdollista parantua ilman lääkitystä, mielipiteitä. Asiallisia kommentteja kiitos :-)
Kommentit (7)
Kannattaa hankkiutua sellaisten ihmisten pariin jotka eivät kehota ottamaan itseään niskasta kiinni, tai sano jotain muuta yhtä idioottimaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei.
Masennusta voi hoitaa itsekin. Suosittelen kuitenkin käymään lääkärin luona masennuksen toteamiseksi ja eri hoitovaihtoehtojen kartoittamiseksi. Usein paras tulos tulee monta eri hoitomuotoa yhdistämällä, ja niistä tärkein on itsehoito.
Mielenterveystalo.fi-sivustolla on hyviä omahoitovinkkejä. Niitä saa myös esim. terveyskeskuksen depressiohoitajalta/psyk.sairanhoitajalta. Monille vertaistuki on korvaamaton apu, ja monilla paikkakunnilla onkin vertaisryhmiä, joista saa juttuseuraa ja kokemusasiantuntijuutta.
Voimia ja toivoa elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa laiskottelu ja huomion haku!
Tää oli varmaan vitsi mutta olen kyllä huomannut että monet ajattelevat näin. Jos on masentunut sairauteen se on ihan eri asia kun että normaalia ihmistä välillä vähän masentaa. Pitäisi keksiä ihan eri sana ettei noi mene sekaisin.
Syön monivitamiinia, e epaa, c-vitamiinia, d-vitamiinia. Jätin kahvin pois. Käyn juoksemassa, minä sohvaperuna, kaksi lasta synnyttänyt, virtsankarkailusta kärsivä nainen. Juoksen niin pitkään, että väsyn ja hikoilen.
Tarvitsen kunnon rasitusta, että saan vähän nukuttua. Tavallisesti valvon 4-6, ja nukahdan uudelleen. Herääminen on tuskallisen vaikeaa. Ja tänään en herännyt, vaan nukuin kymmeneen. Se ei paranna mielialaani. Yritän pitää yllä tavallista arkirytmiä. Olen pitkäaikaistyötön..
Liikunta on hyvä lääke.
Syön b12-vitamiinia silloin tällöin. Ruokavalioni on vähän mitä sattuu, aika kasvisvoittoista.
Tällä hetkellä uskon, että en tarvitse mielialalääkkeitä. Elän tunti tunnilta elämääni. Päivä kerrallaan.
Olen alkanut uskoa, että useimmilla ihmisillä on kaikenlaista huolta, murhetta, stressiä ja ahdistusta. Se ahdistus on vain pidettävä jotenkin aisoissa, hyväksyttävä osaksi elämää. Luulen, että yleinen liikunta-aktiivisuus on monelle väylä purkaa elämän ahdistuksia. Olen oppinut vasta hiljaittain, että ahdistustakin on monenlaista. Erilaisia oireita aiheuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa laiskottelu ja huomion haku!
Tää oli varmaan vitsi mutta olen kyllä huomannut että monet ajattelevat näin. Jos on masentunut sairauteen se on ihan eri asia kun että normaalia ihmistä välillä vähän masentaa. Pitäisi keksiä ihan eri sana ettei noi mene sekaisin.
Hups mikä aivopieru tää oli? Siis 'sairastunut masennukseen' piti kirjoittaa :D
Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa laiskottelu ja huomion haku!