Jos pääsykokeet poistuu, niin...

Jaa-a. Mielestäni ennemmin yo-kokeista pitäisi luopua, ei valintakokeista.

Kiinnostaa myös, miten jatkossa testataan alalle soveltuvuus niillä aloilla, joissa nyt on kaiken maailman psykologiset ja muut testit. Ja entä taidealat? 

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa myös, miten jatkossa testataan alalle soveltuvuus niillä aloilla, joissa nyt on kaiken maailman psykologiset ja muut testit. Ja entä taidealat? 

Tuskin taidealalle edes hakeutuu sellainen, joka ei ole taiteellisesti lahjakas.

Kuulostaa aika huonolta ajatukselta. Olin itse masentunut lukioaikoina, mutta sinnittelin lopulta rimaa hipoen ne kurssit kasaan ja ylioppilaaksi. Ei varmaan helpota masentuneiden ja uupuneiden lukiolaisten tulevaisuutta se, jos lukion jättäminen kesken ja jatkaminen sitten vaikka vuosia myöhemmin energisempänä on ainoa keino päästä tulevaisuudessa yliopistoon.

Juuri kuuntelin Grahn-Laasosen haastattelun Yle Yhdeltä olisikohan ollut perjantaina tai torstaina. Siinä haastattelija kysyi tästä pääsykokeiden poistumisesta (puhe taisi olla poikien lukiomenestyksestä ja siitä, tulisivatko pojat tämän poistumisen myötä jäämään yhä enemmän tyttöjen jalkoihin yliopistohakuaikana jolloin yliopistot tulisivat olemaan enemmän ja enemmän tyttövaltaisia) ja haastateltava vastasi muistaakseni jotakuinkin tällaista: pääsykokeet EIVÄT tule kokonaan poistumaan, ja myös niille heikompien yo-papereiden tyypeille annetaan samanlainen mahdollisuus. Mukaan otetaan esim. Erilaisia soveltuvuuskokeita. Yliopistot saavat myös itse päättää hakukäytännöistään.

Haastattelu löytynee Ylen sivuilta. Pääsykoeasiaa sivutaan mielestäni melko lyhyen aikaa mutta tosiaan olennainen tulee selville. Kuumottaa kyllä kieltämättä, nimimerkillä abi.

Vierailija kirjoitti:

Juuri kuuntelin Grahn-Laasosen haastattelun Yle Yhdeltä olisikohan ollut perjantaina tai torstaina. Siinä haastattelija kysyi tästä pääsykokeiden poistumisesta (puhe taisi olla poikien lukiomenestyksestä ja siitä, tulisivatko pojat tämän poistumisen myötä jäämään yhä enemmän tyttöjen jalkoihin yliopistohakuaikana jolloin yliopistot tulisivat olemaan enemmän ja enemmän tyttövaltaisia) ja haastateltava vastasi muistaakseni jotakuinkin tällaista: pääsykokeet EIVÄT tule kokonaan poistumaan, ja myös niille heikompien yo-papereiden tyypeille annetaan samanlainen mahdollisuus. Mukaan otetaan esim. Erilaisia soveltuvuuskokeita. Yliopistot saavat myös itse päättää hakukäytännöistään.

Haastattelu löytynee Ylen sivuilta. Pääsykoeasiaa sivutaan mielestäni melko lyhyen aikaa mutta tosiaan olennainen tulee selville. Kuumottaa kyllä kieltämättä, nimimerkillä abi.

Sori, ajatusvirhe, tarkoitin Yle Puhetta.

Tuo mainitsemani haastattelu löytyy Yle Areenasta nimellä "Leikola ja Lähde - Koulut ja yliopistot uuden edessä". Kanavana sittenkin Yle 1 😄

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a. Mielestäni ennemmin yo-kokeista pitäisi luopua, ei valintakokeista.

Samaa mieltä. Yo-kokeet ei mittaa alakohtaista soveltuvuutta eikä motivaatiota ollenkaan.

Tuliko Grahn-Laasosen haastattelussa ilmi, miten ei-ensikertalaiset pääsevät koulutukseen, jos pääsykokeista luovutaan?

Ensikertalaiskiintiöt vittuun!!!!!!!!!

Joopa joo. Vedin lukematta keskinkertaiset paperit lukiosta, koska suoraan sanottuna tuolloin pyöri mielessä lähinnä tyttöjen pyllyt ja nätti hymy. Aivan järjetöntä, että en pääsisi sen takia mihinkään kouluun, kun kirjoittaisin halutessani vähintään neljä ällää vaikka tältä istumalta. 

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt vittuun!!!!!!!!!

Minä olen kyllä niiden kannalla. Niillä ehkäistään hieman nuorten syrjäytymistä ja parhaat pääsevät kuitenkin sisään kiintiöistä huolimatta. 

Tämä siitä huolimatta, että osallistun nyt keväällä pääsykokeisiin ja minulla on aiempi korkeakoulututkinto pohjalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt vittuun!!!!!!!!!

Minä olen kyllä niiden kannalla. Niillä ehkäistään hieman nuorten syrjäytymistä ja parhaat pääsevät kuitenkin sisään kiintiöistä huolimatta. 

Tämä siitä huolimatta, että osallistun nyt keväällä pääsykokeisiin ja minulla on aiempi korkeakoulututkinto pohjalla. 

Entä jos ei onkin tilanne sellainen, että henkilö valitsi väärän alan ja lopetti koulun kesken? Hänellä ei ole ammattia. Mitähän tästä seuraa nyky-yhteiskunnassa? No hän ei pääse opiskelemaan, koska menetti ensikertalaisuuden. Hän ei pääse töihin, koska ei ole ammattia. Hän masentuu tilanteestaan. Hän saa rahat sossulta. Kierre jatkuu vuosikausia. Joten kyllä tässä nykyjärjestelmässä jokin mättää! 

Kannattaa tässä vaiheessa kuluvaa vuotta harkita syksyllä yo-arvosanojen kohottamista/uusien aineiden kirjoitusta. Syksyllä suurin osa reaaleista on vielä paperikokeina! Meinaan että ei kannata jäädä miettimään poistuuko ne pääsykokeet, vaan tehdä vielä jotain kun voi. Itse teen näin, en luota siihen että tänä vuonna pääsen sisään yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

...onko jatkossa käytännössä mahdotonta päästä opiskelemaan keskinkertaisilla lukion papereilla? Jos on kirjoittanut vaikka joskus vuonna nakki ja arvosanat on vain M:ää ja C:tä. Huolitaanko kouluun vain, jos on huippupaperit ja kirjoittanut vain älliä ja ehkä pari E:tä? Mitä jos haluaa vaihtaa alaa joskus? Onko se turha toivo? Sitten on ikuisesti tuomittu pysymään vanhassa työssänsä vanhalla alalla? Tai työttömänä? Tai no, amikseen ehkä pääsee, jos haluaa alaa vaihtaa?

En ole nyt seurannut tätä pääsykoeuudistusuutisaihetta. Onko tästä ollut jotain asiaa, miten tää menee?

Riippuu varmasti kovin alasta. Mutta järki sanoisi, että ei pääsykokeista tulla kokonaan luopumaan. Mutta vaikuttaa sille, että jos ensi-sijaisesti valinnat tehtäsiin esim yliioppilaskirjoitusten perusteella, niin  kaksi asiaa on varmaa (a) kaiken maailman preppauskurssien järjestäjät juhlivat. - Onhan ylppäreissä vuosittain ainakin toistaiseksi ollut monin kertianen määrä kirjoittajia kuin mihinkään yskittäiseen jatko-opiskelupaikkaan. (Kuinka monta ketaa ylppärikokeen saa uusia, että saa riittävän määrän laudatureita, että jatk-opiskelupaikka olisi varma?) Mutta yhtä varmaa, ellei vielä vamempaa on koulutuksen eriarvoistuminen entisestään. 

Kätevin tilanne olisi sellainen, että yliopistoon pääsee maksamalla. Ekan vuoden aikana pitäisi osoittaa osaamisensa ja motivaationsa. Esim. 40 000 e voisi toimia hyvin kannustimena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt vittuun!!!!!!!!!

Minä olen kyllä niiden kannalla. Niillä ehkäistään hieman nuorten syrjäytymistä ja parhaat pääsevät kuitenkin sisään kiintiöistä huolimatta. 

Tämä siitä huolimatta, että osallistun nyt keväällä pääsykokeisiin ja minulla on aiempi korkeakoulututkinto pohjalla. 

Entä jos ei onkin tilanne sellainen, että henkilö valitsi väärän alan ja lopetti koulun kesken? Hänellä ei ole ammattia. Mitähän tästä seuraa nyky-yhteiskunnassa? No hän ei pääse opiskelemaan, koska menetti ensikertalaisuuden. Hän ei pääse töihin, koska ei ole ammattia. Hän masentuu tilanteestaan. Hän saa rahat sossulta. Kierre jatkuu vuosikausia. Joten kyllä tässä nykyjärjestelmässä jokin mättää! 

Ethän sinä menetä ensikertalaisuutta jos et suorita tutkintoa loppuun. Eikö siinä ole vain joku jäähyaika? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt vittuun!!!!!!!!!

Minä olen kyllä niiden kannalla. Niillä ehkäistään hieman nuorten syrjäytymistä ja parhaat pääsevät kuitenkin sisään kiintiöistä huolimatta. 

Tämä siitä huolimatta, että osallistun nyt keväällä pääsykokeisiin ja minulla on aiempi korkeakoulututkinto pohjalla. 

Entä jos ei onkin tilanne sellainen, että henkilö valitsi väärän alan ja lopetti koulun kesken? Hänellä ei ole ammattia. Mitähän tästä seuraa nyky-yhteiskunnassa? No hän ei pääse opiskelemaan, koska menetti ensikertalaisuuden. Hän ei pääse töihin, koska ei ole ammattia. Hän masentuu tilanteestaan. Hän saa rahat sossulta. Kierre jatkuu vuosikausia. Joten kyllä tässä nykyjärjestelmässä jokin mättää! 

Ethän sinä menetä ensikertalaisuutta jos et suorita tutkintoa loppuun. Eikö siinä ole vain joku jäähyaika? 

Kyllä sen menettää. Ja jäähyaikakin kuulostaisi aika kamalalta vaihtoehdolta kyseisessä tilanteessa. Miksi pitäisi odottaa jäähyllä, kun haluaisi jo opiskelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt vittuun!!!!!!!!!

Minä olen kyllä niiden kannalla. Niillä ehkäistään hieman nuorten syrjäytymistä ja parhaat pääsevät kuitenkin sisään kiintiöistä huolimatta. 

Tämä siitä huolimatta, että osallistun nyt keväällä pääsykokeisiin ja minulla on aiempi korkeakoulututkinto pohjalla. 

Entä jos ei onkin tilanne sellainen, että henkilö valitsi väärän alan ja lopetti koulun kesken? Hänellä ei ole ammattia. Mitähän tästä seuraa nyky-yhteiskunnassa? No hän ei pääse opiskelemaan, koska menetti ensikertalaisuuden. Hän ei pääse töihin, koska ei ole ammattia. Hän masentuu tilanteestaan. Hän saa rahat sossulta. Kierre jatkuu vuosikausia. Joten kyllä tässä nykyjärjestelmässä jokin mättää! 

Ensikertalaisuuskiintiöt eivät tarkoita, ettei alaa voisi vaihtaa. Siitä vaan hakemaan. Ne kiintiöt on laskettu aiempien vuosien ensikertalaisten määrien mukaan, siis jos aiempina vuosina ensikertalaisia on päässyt sisään 70% niin raja on asetettu 65%. Eli muutos on käytännössä hyvin, hyvin pieni. Näitä tilastoja löytyy kaikkein korkeakoulujen sivuilta. Eli ei tarvitse turhaan itkeä, että tulevaisuus on täysin pilalla ensikertalaiskiintiöiden takia.

Lisäksi, jossain vaiheessa elämää niistä omista valinnoista pitäisi oppia ottamaan vastuuta. Jos ensimmäinen alavalinta ei ollut oikea, niin sitten yritetään uudestaan. Mutta ei sinun huonojen päätöstesi pitäisi olla pois heiltä, jotka vasta yrittävät päästä ensimmäiseen koulutukseensa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Kätevin tilanne olisi sellainen, että yliopistoon pääsee maksamalla. Ekan vuoden aikana pitäisi osoittaa osaamisensa ja motivaationsa. Esim. 40 000 e voisi toimia hyvin kannustimena.

Vai kätevin. Rohkenen olla hyvin, hyvin paljon erimieltä. Ensinnäkin kuka tai ketkä opiskelijat pystyisivät maksamaan tuon 40 000€ silmää räpäyttämättä? - Ja miksi käyttää vuosi opiskelupaikasta tappelemiseen, jos saman tuoksinan voi käydä pääsykokeissa, niin voi sitten paikan saatuaan keskittyä opintoihin, eikä enempi  -vähempi käyttäen energiaa siihen, että miettii, kuinka kampittaisi kanssa opiskelijan  jatkosta, ettei hän tai he  nappaisi itselleen himoittua opiskelupaikkaa nenäsi edestä