Juttu lapsellisen ja lapsettoman ystävyyden haasteista
Liittyen tähän juttuun: http://www.vauva.fi/comment/28695029#comment-28695029
Mun mielestä on hyvä että tähän aiheeseen tartutaan, ja että siitä uskalletaan puhua kummastakin näkökulmasta. Sen sijaan että syyllistetään jompaa kumpaa, ois hyvä että autettais ymmärtämään toista osapuolta.
Kommentit (8)
Aika vähän on loppujen lopuksi elämässä ihmisiä joiden kanssa yhteinen taival kestäisi loppuun asti.. Ei mulla ole ikää kuin vasta vähän päälle 40 v mutta olen sen jo kuitenkin huomannut ja hyväksynyt että ihmiset jotka jossain tietyssä elämänvaiheessa ja tilanteessa on olleet hyvinkin läheisiä ja tärkeitä saattavat helposti etääntyä ja kadota elämästä myöhemmin.
Elämäntilanteet ja tärkeysjärjestykset muuttuu. Opiskelujen loppu, muutto, työpaikan vaihto, ero puolisosta, uusi suhde, lapsi, uusi harrastus, elämäntaparemontti, sairaus.. Syitä muutoksille ja ystävyyssuhteiden hiipumiselle on useita, ei niissä aina ole syyllisiä.
No itse en kyllä lapsettomana jaksa sitä ainaista raskausaivoista ja pään pehmenemisestä valittamista. Kaikki menee aina sen piikkiin. Ja kai nyt oikeesti vois miettiä et ei lapsetonta kiinnosta kuulla juurtajaksaen mitä pikku kullannuppu söi ja joi ja kakkas eilen.
Aina nuo kakkaamiset ja lapsen syömiset ja vaippajutut. Kuka puhuu oikeasti sellaisista ystäviensä kanssa, joilla ei ole lapsia?
Musta oli ihanaa, kun oli ja on ystäviä, joilla ei ole lapsia. Se oli just se ihana "pakopaikka" arjen myllerryksestä puhumaan ihan muista asioista. Ihan muuhun maalimaan hetkeksi upotakseen. Oli ihanaa mennä shoppailemaan, syömään kivoihin ravintoloihin, konsertteihin, puhua kaikenmaailman asioista jne.jne. ja jättää se lapsiperheen arki hetkeksi taakse. Se vasta uutta virtaa toi arkeen!
Kiitos lapsettomat ystäväni, olitte ja olette minulle hyvin tärkeitä <3
Vierailija kirjoitti:
Aina nuo kakkaamiset ja lapsen syömiset ja vaippajutut. Kuka puhuu oikeasti sellaisista ystäviensä kanssa, joilla ei ole lapsia?
Musta oli ihanaa, kun oli ja on ystäviä, joilla ei ole lapsia. Se oli just se ihana "pakopaikka" arjen myllerryksestä puhumaan ihan muista asioista. Ihan muuhun maalimaan hetkeksi upotakseen. Oli ihanaa mennä shoppailemaan, syömään kivoihin ravintoloihin, konsertteihin, puhua kaikenmaailman asioista jne.jne. ja jättää se lapsiperheen arki hetkeksi taakse. Se vasta uutta virtaa toi arkeen!
Kiitos lapsettomat ystäväni, olitte ja olette minulle hyvin tärkeitä <3
Oispa kaikilla sun lainen lapsellinen ystävä
Lapsettomat ystävät ovat ihania "tätejä" lapsellisten kavereidensa lapsille. Kukaan ei ole niin hyvä kuin lapseton tässä! Rento, ei liian tarkka tai kuulusteleva jne. Ja toisekseen lapsettoman kanssa ei tule sellaisita vertailua ja vääntöä tyyliin "annatsä Maire-Petterin syödä noin paljon hedelmiä" plaaplaa. Lapsettomat ystävät ovat kaikkein parasta seuraa pienten lasten äideille, todellisia hengenpelastajia.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat ystävät ovat ihania "tätejä" lapsellisten kavereidensa lapsille. Kukaan ei ole niin hyvä kuin lapseton tässä! Rento, ei liian tarkka tai kuulusteleva jne. Ja toisekseen lapsettoman kanssa ei tule sellaisita vertailua ja vääntöä tyyliin "annatsä Maire-Petterin syödä noin paljon hedelmiä" plaaplaa. Lapsettomat ystävät ovat kaikkein parasta seuraa pienten lasten äideille, todellisia hengenpelastajia.
Apua just täti mä en todellakaan halua olla ja välillä tekis mieli sanoa ihan suoraan, et eiks näillä lapsilla oo mitään rajoja :) Mut ei, lapseton ei voi sanoa mitään kun ei mistään mitään ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Aina nuo kakkaamiset ja lapsen syömiset ja vaippajutut. Kuka puhuu oikeasti sellaisista ystäviensä kanssa, joilla ei ole lapsia?
Musta oli ihanaa, kun oli ja on ystäviä, joilla ei ole lapsia. Se oli just se ihana "pakopaikka" arjen myllerryksestä puhumaan ihan muista asioista. Ihan muuhun maalimaan hetkeksi upotakseen. Oli ihanaa mennä shoppailemaan, syömään kivoihin ravintoloihin, konsertteihin, puhua kaikenmaailman asioista jne.jne. ja jättää se lapsiperheen arki hetkeksi taakse. Se vasta uutta virtaa toi arkeen!
Kiitos lapsettomat ystäväni, olitte ja olette minulle hyvin tärkeitä <3
Olin tulossa kirjoittamaan ihan samaa. Lapseton ystäväni on minun henkireikäni kaikkien mammaystävien joukossa. Toki hän viettää aikaa myös koko perheemme kanssa, jolloin luonnollisesti lapset ovat enemmän tapetilla. Mutta kun olemme kahden, ei todellakaan puhuta lapsista. Ja se on parasta.
Mulla sinkkuystävä katkaisi välit kun olin raskaana. Kyllä tätä tapahtuu ja lapsettomat ei vaan tajua perheiden arkea.