Onko elämä menetetty jos on 17 vuotiaaksi asti ollut vain kotona tekemättä mitään?

Kerkeät hyvin! Palsta on täynnä aikuisia ihmisiä jotka ovat eläneet koko elämänsä noin eikä ole edes työtä.

Ainut asia on viina, rööki ja av.

Sitten pitkin yötä huudellaan persettä

Up

Nyt ylös sohvalta. Missä olet hyvä? Liikunnassa, musiikissa, taiteessa? Aloita sen ylläpitäminen vaikka jossain harrasteryhmässä. Samalla saat kavereita, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Rupea pitämään yhteyttä sukulaisiisi. Kyllä he sinusta välittävät.

Et ole menetetty tapaus tsemppiä tulevaan!!!

Hyvinhän sulla menee, kun olet koulussa ja on kavereitakin. Keskity opintoihin, kavereihin ja työn hakuun, niin kyllä se elämä opettaa. Älä vertaa itseäsi muihin, kun kaikille on eri lähtökohdat.

Etkö ole ollut koskaan töissä?

Hah, itse olen 23-vuotias eikä minulla ole opiskelu -tai työpaikkaa, ainoat kontaktini on vanhempani ja kirjoittelen muutamille nettitutuille Facebookissa satunnaisesti. En omaa laajaa sosiaalista verkostoa eikä minulla ole hyviä sosiaalisia taitoja.

Ethän sinä ole "tekemättä mitään", käyt koulua ja jos siellä on pari kaveria niin sekin on jo hyvä alku.

Mitä jos yrittäisit hankkia kesäksi töitä? Tai kiinnostaisiko sinua joku harrastus jonka puitteissa voisi tutustua uusiin ihmisiin ja saada ystäviä?

Tsemppiä, olet niin nuori että sinulla on mahdollisuudet ihan mihin vaan.

Mie olin 16-vuotiaana TODELLA arka ja ujo, lopetin amiksen kesken, minulla ei ollut yhtäkään kaveria..

Loisin kotona perheen nurkissa ja olin koneella.

Kunnes... sain oppisopimuspaikan!

Nyt 3 vuotta myöhemmin minulla on vakituinen ja kokoaikainen työpaikka, uusia ystäviä, oma upea asunto ja avomies :)

Sie pystyt siihen <3

Kyllä ehtii hyvin, vaikka mitä. Mulla oli sama tilanne sun ikäisenä, nyt 10 vuotta myöhemmin on ylioppilas-, ammattikoulu- ja AMK-tutkinnot plakkarissa. On aviomies, yksi lapsi, rivarikämppä, vakituinen työ omalta alalta ja on muutama hyvä ystäväkin.