Lisääkö vakituinen työpaikka onnellisuutta?

Lisää, jos palkka on siedettävä.

Lisää se ainakin turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta onnellisuutta.

Ei lisää. Ihan yhtä vähän rakkautta saa työssäkäyvänä kuin työttömänä

Tietysti lisää. Jos ei, siitä pääsee aina eroon. Vähän kuin on laita parisuhteen tai omaisuuden kanssa. Jos ahdistaa, niin aina voi erota tai lahjoittaa rahansa Harekrishnalle, jos niin luulee onnensa lisääntyvän. Toisinpäin on paljon vaikeampaa.

Riippuu työstä ja muusta elämäntilanteesta. Aikanaan hihkuin onnesta, kun sain säännölliset tulot ja niiden myötä asuntolainan. Nyt se laina on maksettu ja työssäkäynti on alkanut tuntua vankilalta. Tavaraakin on nurkat väärällään, enempää ei tarvitse. Vapaudenkaipuu vaan on kova, joten ajattelin puolittaa työaikani, tullaan toimeen vähemmälläkin. Teen siis pienipalkkaista, suorittavaa työtä, josta ei saa mitään muuta kuin sen säännöllisen tilipussin. Se vaan ei tunnu enää riittävän.

Siinä mielessä lisää, että voi luottaa siihen, että palkka tulee tasaisin väliajoin tietyn suuruisena, eikä tarvi kiroilla työnhakulomakkeita, jännittää haastatteluja tai stressata pääsykokeisiin. Aika turvallista. Mutta toki on muistettava, että etenkin jos työ ei tunnu omalta ja itselle mielekkäältä, niin silloin se voi myös tuoda tullessaan stressiä, ahdistusta tai turhautumista. Eli vähän riippuu ihmisestä ja työpaikastakin.

Lisää ja ei lisää.. Kyllähän raha lisää onnellisuutta, mutta jos se työ on sellaista mistä ei yhtään pidä ja huono työilmapiiri niin..

Ei lisää. Kahden paikkakunnan ja asunnon välinen loukku. Palkka nettona 2000e/kk. Työttömänä saisi enemmän käteen, kun poistaisi työn aiheuttamat kulut. Ei motivoi.