mikä mies tää tämmöinen
Mun entinen kollega jonka kanssa oli aikanaan sutinaa( vaikka olin sotaisassa suhteessa itse silloinkin). Välimme katkesivat sitten, lähinnä siksi että aloin urakalla setvimään omaa elämääni. Kuulin että meni naimisiin tyttöystävän kanssa joka jo silloin oli joku viikonloppu sussu jo silloin kun me keskenään panimme ja puhuimme päivät pitkät puhelimessa. Noh, nyt olemme palannut yhteyteen, hän siis aviossa ja het eka kerralla kävi kuin sika limppuun kiinni. Olisi halunnu vessapanon mutta kieltäydyin ku nolotti. Halutti mutta nolotti. Nyt sitte viritteli mua ja ihan täpönä sitten valmistauduin... Ja vimo hetkellä vetäytyi pois ja meni kotiinsa. Pyyti anteeksi ja meni. Minä tykkään hirveästi ja jotenkin jäin tyhjän päälle. Miten minä pääsen yli /ohi kokonaan tästä kauniista pojasta joka mua pyörittää. Uutta ihmissuhdetta varsinaisesti en voi aloittaa noin edes laastariksi kun oma ero niin päällä. Terapiaako tässä kaipaa. Joku puute( no seksin kyllä) mutta muukin minulla nyt selvästi on. No tämmöinen aloitus. Onko teillä tämmöisiä desperado suhteita jotka elää vuosia, ja ihastus säilyy vaikka varsinainen virallinen kulissi on jotain ihan muuta...?
Kommentit (3)
En pystynyt lukemaan kuin puoleen väliin, kauheata tekstiä.
Joo,huonoa tekstiä tuli kun oli vaan niin tajunnan virtaa. Tai oikeastaan,ei ole mitään sanottavaa mutta samalla hirveästi sanottavaa. Ei päätä ei häntää. Jotenkin tuntuu että tämä tyyppi on koko ajan taustalla mun elämässä. Ärsyttää. Joo ja jännämieshän se on. Donna joka satamassa, ainakin aiemmin.Kaikki mun miehet on aina ollu just näitä vauva palstalla jännä miehiksi kutsuttuja. Olen yrittänyt joskus kauan sitte unelmavävyjenkin kanssa mutta en jaksa, liian tylsää. Että siitä tulee ajatus että jotain varmaan itselleen pitää tehdä:)
Nainen jännämiehen pauloissa taas. On ne vaan niin ihanan arvaamattomia ne jännikset. Toista se olisi tylsän kiltin miehen kanssa, jonka jokainen liike ja mieliteko on ennakoitavissa.