Kihniö state of mind :)

Katsoin Areenasta Kihniö-dokumentin ja sen kuvaama verkkainen, rimaa kohottelematon pikkukylän elämänmeno alkoi oudosti kiehtoa tällaista pääkaupungin kehäteillä päivästä toiseen edestakaisin junnaavaa, työlle kaikkensa uhraavaa ja silti jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta kokevaa, keski-ikäistyvää puolihipsteriä.

Mitä jos elelisi jossain tuollaisessa paikassa, tyytyväisenä tallaajana, ilman kotipiirin ulkopuolelle ulottuvia haaveita, kiireitä tai vaatimuksia, kilpailusta ja paineista vapaana. Kuvittelua varmaan, että Kihniössä oikeasti olisi tuollaista, mutta jotenkin lohduttava fantasia. :)