Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka paljon enemmän energiaa ihminen tarvitsee lämmöntuotantoon, jos lämpötilaa lasketaan viisi celsiusta?

Vierailija
22.02.2017 |

Fysiikan taitajia paikalla?

Eräs lääketieteen proffa väitti minulle, että merkittävä osatekijä suomalaisten lihavuudessa on liian korkeat lämpötilat asunnoissa.

Ja tottahan tuo, että esim. Keski-Euroopassa talviaikaan viihdytään (tai ei viihdytä) n. 20 asteessa. Täällä oleskelutilojen asteet ovat usein jopa 24 kotiasunnoissa.

Se, joka osaa tämän laskea tajuaa tietysti, että muut tekijät ovat vakioita. Eli ravinnonsaanti, liikunta, vaatetus jne.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulisi niitä pitkän fyssan opiskelijoita olevan hiihtolomalla täällä etelässä ainakin? 

Eli esimerkkitapauksena vaikkapa 70 kg painava henkilö. 

Vierailija
2/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa lämmittämisvimmaa on ihmetellyt sveitsiläinen arkkitehti, joka on asunut 30v Suomessa. Ei jostain lattialistan pinnasta tarvitse mitata yli 20 asteen lämpöä. Noin15 astetta riittää.

Hänen mielestä Suomessa on unohdettu vuodenaikapukeutuminen sisätiloissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin nuoruudessani 90-luvun alussa Lontoossa au-pairina. Talvella makuutiloissa oli valehtelematta 16 astetta. Olkkarissa sentään pari astetta enemmän. 

Nukuin kolmen peiton alla villapaita päällä, jalassa tuplasukat. Isäntäperhe ei ollut moksiskaan. Siihenkin kiinnitin huomiota, että eivät sairastaneet mitään ns. kausiflunssia eivätkä tuttavansakaan. 

Britanniassa on tietysti tosi lihavia tästä huolimatta, mutta sen laitan ihan ruokavalion piikkiin. Sellaista rasvan määrää arkiruuassa en ole koskaan nähnyt.... 

Vierailija
4/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö nyt kukaan halua ottaa tätä vaikka kirjoituksiin valmentavana harjoitustehtävänä? 

Vierailija
5/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa lämmittämisvimmaa on ihmetellyt sveitsiläinen arkkitehti, joka on asunut 30v Suomessa. Ei jostain lattialistan pinnasta tarvitse mitata yli 20 asteen lämpöä. Noin15 astetta riittää.

Hänen mielestä Suomessa on unohdettu vuodenaikapukeutuminen sisätiloissa.

Joo... sisätiloissa monen mielestä on sopiva lämpötila, kun mukava on kalsareissa loikoilla. Tämä on järkkyä energian tuhlausta. 

Vierailija
6/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätä samaa asiaa olen minäkin miettinyt ja monien ihmisten lämmitysvimmaa, sisällä reilusti yli 20 astetta lämmintä. Asunnossani on noin 20 astetta lämmintä, riippuu huoneesta, keittiössä kovimmilla pakkasilla 17 astetta. Myös vessa/kylpyhuone on viileä, saunan puolelta se viileys tulee. Minulle sopiva lämpötila tuollainen korkeintaan 20 astetta, hikoilen helposti ja minulla on harvoin kylmä vaikka olenkin hoikka mies. Vanhempieni luona on aina reilusti yli 20 lämmintä, kun he käyvät kylässä, niin äiti valittaa kylmyyttä. Töissä eräs ylipainoinen työkaveri laittaa aina taukokoppien patterit hehkumaan täysille, en ymmärrä miten sillä voi olla kylmä sellaisen rasvakerroksen alla ja hänellä on vielä enempi vaatetta yllään kuin minulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko, että paljoakaan. Siinä vaiheessa keho varmasti alkaa kuluttamaan vähemmän energiaa johonkin muuhun. Eli luulen, että jos keho käyttää energiaa lämmitämisen ehkä se ei käytä sitä ruuansulatukseen tai hikoilemiseen.  Ehkä sydämen lyönnit vähenevät ja verenkierto heikkenee? Ajattelu hidastuu ja aivot käyttävät vähemmän enrgiaa? Sen lisäksi ehkä aivot huijaantuu ajattelemaan, että sinulla on nälkä tarvitset ruokaa, jotta voit lämmitää kehosi.

Itse olen kyllä huomannut kuinka pitkä aika kylmässä sisästilassa kangistaa. Sitä ei tahdo enää oikein haluta tehdä mitään, kun on koko ajaan kylmä. Mielellään yrittää pysyä vaan peittojen alla.

Vierailija
8/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viileys on kai todistetusti keholle hyvä asia. 

Ennen vanhaan suositeltiin päivittäisiä kylmiä suihkuja. Tämä kylmässä kehittyvä ruskea rasvakin on todettu terveelliseksi. Eli se jotenkin "syö" huonoa rasvaa. 

Mutta en ole alan ihminen ja tähän hätään ei ole linkittääkään tästä mitään. Mutta kiinnostuneet voivat googlailla. 

Ovathan ihmiset kylmissä maissa paljon terveempiä? Tämä tietysti voi johtua lämpimien maiden puuttellisesta hygieniasta ja lämpimien olosuhteiden antamasta kasvualustasta kaiken maailman pöppiäisille. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikoinaan näin dokumentin napamatkailijoista. Jäi mieleen, että selostaja sanoi perusaineenvaihdunnan kohoavan jopa kaksinkertaiseksi näin kylmissä olosuhteissa. Tosin asteita oli miinus 40 eli ei ihan aloitukseen verrattava tilanne :)

Vierailija
10/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan näin dokumentin napamatkailijoista. Jäi mieleen, että selostaja sanoi perusaineenvaihdunnan kohoavan jopa kaksinkertaiseksi näin kylmissä olosuhteissa. Tosin asteita oli miinus 40 eli ei ihan aloitukseen verrattava tilanne :)

Eli kaikki pläskit Etelämantereelle pingviinejä ihmettelemään :D

Todellinen etelänloma ja bikinit päälle. Kuka rupeisi järjestämään? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Viileys on kai todistetusti keholle hyvä asia. 

Ennen vanhaan suositeltiin päivittäisiä kylmiä suihkuja. Tämä kylmässä kehittyvä ruskea rasvakin on todettu terveelliseksi. Eli se jotenkin "syö" huonoa rasvaa. 

Mutta en ole alan ihminen ja tähän hätään ei ole linkittääkään tästä mitään. Mutta kiinnostuneet voivat googlailla. 

Ovathan ihmiset kylmissä maissa paljon terveempiä? Tämä tietysti voi johtua lämpimien maiden puuttellisesta hygieniasta ja lämpimien olosuhteiden antamasta kasvualustasta kaiken maailman pöppiäisille. 

Ruskea rasvakudos

1. Pit­kään on tie­detty, et­tä vasta­syn­ty­neillä ihmi­sillä läm­pöä tuot­tava rus­kea ras­va osal­listuu ruumiin­läm­pö­tilan sää­telyyn. Vii­me vuo­sien tutki­mukset ovat osoit­taneet, et­tä myös aikui­silla on luon­nostaan rus­keaa ras­vaa ke­hossaan, mut­ta sen mää­rä vaih­telee yksi­löittäin.

2. Rus­kea ras­va si­jaitsee aikui­silla suurim­maksi osaksi solis­luiden ylä­puo­lella, kau­lalla se­kä selkä­rangan vie­ressä.

3. Rus­keiden rasva­so­lujen saa­rekkeet ovat sekoit­tuneet taval­lisen val­kean ras­van se­kaan. Nii­tä ei löy­dä puh­taasti yk­sin.

4. Rus­kea ras­va al­kaa etenkin kyl­missä olo­suh­teissa polt­taa glu­koosia ja ras­voja tuot­taen lämpöe­nergiaa. Se aut­taa si­ten mm. soke­riai­neen­vaih­dun­nassa ja painon­hal­lin­nassa.

5. Val­kea ras­va va­rastoi energiaa. Aktii­vinen ruskea­rasva ku­luttaa. Esi­mer­kiksi 50 grammaa val­koista ras­vaa si­sältää energiaa noin 300 kilo­ka­loria. Sa­ma mää­rä rus­keaa ras­vaa ky­kenee polt­tamaan 300 kilo­ka­loria päi­vässä.

6. Kos­ka rus­kea ras­va tuot­taa läm­pöä, se on toden­nä­köi­sesti kehit­tynyt suo­jaamaan nisäk­käitä kyl­mältä.

7. Tutki­joiden mu­kaan li­hasten vä­rinä pakka­sella on alku­pe­räinen ta­pa, jo­ka ede­sauttaa rus­kean ras­va mää­rän lisään­ty­mistä ke­hossa. Se, et­tä rus­kean ras­van mää­rä kas­vaa liikun­nasta, on luulta­vasti sivu­seuraus sii­tä, et­tä liik­kuessa li­hakset supis­te­levat sa­malla ta­valla kuin palel­lessa.

8. Rus­kean ras­van aktii­visuus li­sää ih­misten ener­gian­ku­lu­tusta.

9. Insu­liini li­sää soke­riai­neen­vaih­duntaa enemmän rus­keassa ras­vassa kuin taval­li­sessa val­keassa rasva­ku­dok­sessa.

10. Yli­pai­noi­silla rus­kean ras­van aineen­vaih­dunta ei kas­va kyl­mässä ei­kä insu­liinin vaiku­tuk­sesta yh­tä pal­jon kuin lai­hoilla ihmi­sillä.

11. Laihdut­ta­minen saat­taa li­sätä rus­kean ras­van aktii­vi­suutta. Rus­kean ras­van alen­tunut toi­minta toden­nä­köi­sesti al­tistaa liha­vuuden kehit­ty­mi­selle.

12. Rus­kean ras­van lisää­minen esi­mer­kiksi lääk­keillä voi­si joi­denkin tutki­joiden mu­kaan hoi­taa ja eh­käistä liha­vuutta ja diabe­testa.

Vierailija
12/12 |
22.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me asutaan keski-Euroopassa ja pidetään talvisin lämmitys 18 asteessa. Eikä ole kylmä tai todellakaan vartalo kangistu tai ajatukset hidastu :D Kyllähän kesälläkin monet pärjää 18 asteen ilmassa ulkona jopa t-paidalla joten normi sisävaatteissa se on aivan sopiva lämpötila. Täällä ei kukaan lämmitä yli 20 asteen.