Kuinka paljon enemmän energiaa ihminen tarvitsee lämmöntuotantoon, jos lämpötilaa lasketaan viisi celsiusta?
Fysiikan taitajia paikalla?
Eräs lääketieteen proffa väitti minulle, että merkittävä osatekijä suomalaisten lihavuudessa on liian korkeat lämpötilat asunnoissa.
Ja tottahan tuo, että esim. Keski-Euroopassa talviaikaan viihdytään (tai ei viihdytä) n. 20 asteessa. Täällä oleskelutilojen asteet ovat usein jopa 24 kotiasunnoissa.
Se, joka osaa tämän laskea tajuaa tietysti, että muut tekijät ovat vakioita. Eli ravinnonsaanti, liikunta, vaatetus jne.
Kommentit (12)
Samaa lämmittämisvimmaa on ihmetellyt sveitsiläinen arkkitehti, joka on asunut 30v Suomessa. Ei jostain lattialistan pinnasta tarvitse mitata yli 20 asteen lämpöä. Noin15 astetta riittää.
Hänen mielestä Suomessa on unohdettu vuodenaikapukeutuminen sisätiloissa.
Olin nuoruudessani 90-luvun alussa Lontoossa au-pairina. Talvella makuutiloissa oli valehtelematta 16 astetta. Olkkarissa sentään pari astetta enemmän.
Nukuin kolmen peiton alla villapaita päällä, jalassa tuplasukat. Isäntäperhe ei ollut moksiskaan. Siihenkin kiinnitin huomiota, että eivät sairastaneet mitään ns. kausiflunssia eivätkä tuttavansakaan.
Britanniassa on tietysti tosi lihavia tästä huolimatta, mutta sen laitan ihan ruokavalion piikkiin. Sellaista rasvan määrää arkiruuassa en ole koskaan nähnyt....
Eikö nyt kukaan halua ottaa tätä vaikka kirjoituksiin valmentavana harjoitustehtävänä?
Vierailija kirjoitti:
Samaa lämmittämisvimmaa on ihmetellyt sveitsiläinen arkkitehti, joka on asunut 30v Suomessa. Ei jostain lattialistan pinnasta tarvitse mitata yli 20 asteen lämpöä. Noin15 astetta riittää.
Hänen mielestä Suomessa on unohdettu vuodenaikapukeutuminen sisätiloissa.
Joo... sisätiloissa monen mielestä on sopiva lämpötila, kun mukava on kalsareissa loikoilla. Tämä on järkkyä energian tuhlausta.
Tätä samaa asiaa olen minäkin miettinyt ja monien ihmisten lämmitysvimmaa, sisällä reilusti yli 20 astetta lämmintä. Asunnossani on noin 20 astetta lämmintä, riippuu huoneesta, keittiössä kovimmilla pakkasilla 17 astetta. Myös vessa/kylpyhuone on viileä, saunan puolelta se viileys tulee. Minulle sopiva lämpötila tuollainen korkeintaan 20 astetta, hikoilen helposti ja minulla on harvoin kylmä vaikka olenkin hoikka mies. Vanhempieni luona on aina reilusti yli 20 lämmintä, kun he käyvät kylässä, niin äiti valittaa kylmyyttä. Töissä eräs ylipainoinen työkaveri laittaa aina taukokoppien patterit hehkumaan täysille, en ymmärrä miten sillä voi olla kylmä sellaisen rasvakerroksen alla ja hänellä on vielä enempi vaatetta yllään kuin minulla.
En usko, että paljoakaan. Siinä vaiheessa keho varmasti alkaa kuluttamaan vähemmän energiaa johonkin muuhun. Eli luulen, että jos keho käyttää energiaa lämmitämisen ehkä se ei käytä sitä ruuansulatukseen tai hikoilemiseen. Ehkä sydämen lyönnit vähenevät ja verenkierto heikkenee? Ajattelu hidastuu ja aivot käyttävät vähemmän enrgiaa? Sen lisäksi ehkä aivot huijaantuu ajattelemaan, että sinulla on nälkä tarvitset ruokaa, jotta voit lämmitää kehosi.
Itse olen kyllä huomannut kuinka pitkä aika kylmässä sisästilassa kangistaa. Sitä ei tahdo enää oikein haluta tehdä mitään, kun on koko ajaan kylmä. Mielellään yrittää pysyä vaan peittojen alla.
Viileys on kai todistetusti keholle hyvä asia.
Ennen vanhaan suositeltiin päivittäisiä kylmiä suihkuja. Tämä kylmässä kehittyvä ruskea rasvakin on todettu terveelliseksi. Eli se jotenkin "syö" huonoa rasvaa.
Mutta en ole alan ihminen ja tähän hätään ei ole linkittääkään tästä mitään. Mutta kiinnostuneet voivat googlailla.
Ovathan ihmiset kylmissä maissa paljon terveempiä? Tämä tietysti voi johtua lämpimien maiden puuttellisesta hygieniasta ja lämpimien olosuhteiden antamasta kasvualustasta kaiken maailman pöppiäisille.
Aikoinaan näin dokumentin napamatkailijoista. Jäi mieleen, että selostaja sanoi perusaineenvaihdunnan kohoavan jopa kaksinkertaiseksi näin kylmissä olosuhteissa. Tosin asteita oli miinus 40 eli ei ihan aloitukseen verrattava tilanne :)
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan näin dokumentin napamatkailijoista. Jäi mieleen, että selostaja sanoi perusaineenvaihdunnan kohoavan jopa kaksinkertaiseksi näin kylmissä olosuhteissa. Tosin asteita oli miinus 40 eli ei ihan aloitukseen verrattava tilanne :)
Eli kaikki pläskit Etelämantereelle pingviinejä ihmettelemään :D
Todellinen etelänloma ja bikinit päälle. Kuka rupeisi järjestämään?
Vierailija kirjoitti:
Viileys on kai todistetusti keholle hyvä asia.
Ennen vanhaan suositeltiin päivittäisiä kylmiä suihkuja. Tämä kylmässä kehittyvä ruskea rasvakin on todettu terveelliseksi. Eli se jotenkin "syö" huonoa rasvaa.
Mutta en ole alan ihminen ja tähän hätään ei ole linkittääkään tästä mitään. Mutta kiinnostuneet voivat googlailla.
Ovathan ihmiset kylmissä maissa paljon terveempiä? Tämä tietysti voi johtua lämpimien maiden puuttellisesta hygieniasta ja lämpimien olosuhteiden antamasta kasvualustasta kaiken maailman pöppiäisille.
Ruskea rasvakudos
1. Pitkään on tiedetty, että vastasyntyneillä ihmisillä lämpöä tuottava ruskea rasva osallistuu ruumiinlämpötilan säätelyyn. Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että myös aikuisilla on luonnostaan ruskeaa rasvaa kehossaan, mutta sen määrä vaihtelee yksilöittäin.
2. Ruskea rasva sijaitsee aikuisilla suurimmaksi osaksi solisluiden yläpuolella, kaulalla sekä selkärangan vieressä.
3. Ruskeiden rasvasolujen saarekkeet ovat sekoittuneet tavallisen valkean rasvan sekaan. Niitä ei löydä puhtaasti yksin.
4. Ruskea rasva alkaa etenkin kylmissä olosuhteissa polttaa glukoosia ja rasvoja tuottaen lämpöenergiaa. Se auttaa siten mm. sokeriaineenvaihdunnassa ja painonhallinnassa.
5. Valkea rasva varastoi energiaa. Aktiivinen ruskearasva kuluttaa. Esimerkiksi 50 grammaa valkoista rasvaa sisältää energiaa noin 300 kilokaloria. Sama määrä ruskeaa rasvaa kykenee polttamaan 300 kilokaloria päivässä.
6. Koska ruskea rasva tuottaa lämpöä, se on todennäköisesti kehittynyt suojaamaan nisäkkäitä kylmältä.
7. Tutkijoiden mukaan lihasten värinä pakkasella on alkuperäinen tapa, joka edesauttaa ruskean rasva määrän lisääntymistä kehossa. Se, että ruskean rasvan määrä kasvaa liikunnasta, on luultavasti sivuseuraus siitä, että liikkuessa lihakset supistelevat samalla tavalla kuin palellessa.
8. Ruskean rasvan aktiivisuus lisää ihmisten energiankulutusta.
9. Insuliini lisää sokeriaineenvaihduntaa enemmän ruskeassa rasvassa kuin tavallisessa valkeassa rasvakudoksessa.
10. Ylipainoisilla ruskean rasvan aineenvaihdunta ei kasva kylmässä eikä insuliinin vaikutuksesta yhtä paljon kuin laihoilla ihmisillä.
11. Laihduttaminen saattaa lisätä ruskean rasvan aktiivisuutta. Ruskean rasvan alentunut toiminta todennäköisesti altistaa lihavuuden kehittymiselle.
12. Ruskean rasvan lisääminen esimerkiksi lääkkeillä voisi joidenkin tutkijoiden mukaan hoitaa ja ehkäistä lihavuutta ja diabetesta.
Me asutaan keski-Euroopassa ja pidetään talvisin lämmitys 18 asteessa. Eikä ole kylmä tai todellakaan vartalo kangistu tai ajatukset hidastu :D Kyllähän kesälläkin monet pärjää 18 asteen ilmassa ulkona jopa t-paidalla joten normi sisävaatteissa se on aivan sopiva lämpötila. Täällä ei kukaan lämmitä yli 20 asteen.
Luulisi niitä pitkän fyssan opiskelijoita olevan hiihtolomalla täällä etelässä ainakin?
Eli esimerkkitapauksena vaikkapa 70 kg painava henkilö.