Lue keskustelun säännöt.
Jos on kuin huumetta toiselle, onko se kohteliaisuus vai loukkaus?
18.02.2017 |
Eli olisitko kommentista otettu vai pahoillasi? En oikein osaa päättää mitä itse ajattelen asiasta.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain sellaista jota tarvitsee päivittäin ja johon kiintyy syvästi.
Mutta kiellettyä ja vaarallista, laitontakin. Ei millään tavalla julkaisemisen arvoista...hmm
En olisi otettu
Vierailija kirjoitti:
Jotain sellaista jota tarvitsee päivittäin ja johon kiintyy syvästi.
Mutta kiellettyä ja vaarallista, laitontakin. Ei millään tavalla julkaisemisen arvoista...hmm
En olisi otettu
Näkökulma tämäkin.
Olisin otettu ehdottomasti! Tuskin voi muuten tuota kommenttia ottakaan...vähän hassusti pitää olla piuhat päässä jos tuon saa negatiiviseksi :)
Kyllä se on kohteliaisuudeksi yleensä aina tarkoitettu. Mikä saa sinut epäilemään, ettei olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla taitaa sitten olla ne piuhat vähän hassusti päässä! :-D
Ajattelin sen jotenkin niin, että silloin kanssani ollaan koska on "pakko" eikä siksi että ns oikeasti haluaa. Sekavasti selitetty! Mutta sanoinpa vastapuolelle myös, että hän ei ole huumetta minulle (tarkoitin sitä, että valitsen tietoisesti hänet enkä ole vain 'kemiallisen reaktion' vietävänä), mitä lie hän siitä ajatellutkaan...
Höperö ap
Vierailija kirjoitti:
Jotain sellaista jota tarvitsee päivittäin ja johon kiintyy syvästi.
Mutta kiellettyä ja vaarallista, laitontakin. Ei millään tavalla julkaisemisen arvoista...hmm
En olisi otettu
Miksi et? Miksi kiintymys ja tarvitsevuus ja vaarallisuus olisi negatiivinen asia? Jos käännät nuo päinvastaiseksi, onko se sitten positiivinen asia: ei tarvitse koskaan, ei ole kiintynyt lainkaan, tuttu ja turvallinen ja yhdentekevä ja juuri siksi ei herätä mitään tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla taitaa sitten olla ne piuhat vähän hassusti päässä! :-D
Ajattelin sen jotenkin niin, että silloin kanssani ollaan koska on "pakko" eikä siksi että ns oikeasti haluaa. Sekavasti selitetty! Mutta sanoinpa vastapuolelle myös, että hän ei ole huumetta minulle (tarkoitin sitä, että valitsen tietoisesti hänet enkä ole vain 'kemiallisen reaktion' vietävänä), mitä lie hän siitä ajatellutkaan...
Höperö ap
Ei vaan juuri toisin päin. Olisi pakko luopua, mutta ei pysty, vaikka haluaisikin ja tietäisi, että se on järkevää.
Kuvittele olevasi huume narkkarille. Mitä kaikkea narkkari tekee saadakseen huumetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]Ei vaan juuri toisin päin. Olisi pakko luopua, mutta ei pysty, vaikka haluaisikin ja tietäisi, että se on järkevää.[/quote]
Ehkä kyse on juuri siitä, että huumeet kuitenkin on negatiivinen asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla taitaa sitten olla ne piuhat vähän hassusti päässä! :-D
Ajattelin sen jotenkin niin, että silloin kanssani ollaan koska on "pakko" eikä siksi että ns oikeasti haluaa. Sekavasti selitetty! Mutta sanoinpa vastapuolelle myös, että hän ei ole huumetta minulle (tarkoitin sitä, että valitsen tietoisesti hänet enkä ole vain 'kemiallisen reaktion' vietävänä), mitä lie hän siitä ajatellutkaan...
Höperö apEi vaan juuri toisin päin. Olisi pakko luopua, mutta ei pysty, vaikka haluaisikin ja tietäisi, että se on järkevää.
En haluaisi olla sellainen, josta olisi järkevämpi luopua. Enkä se, josta joku haluaisi luopua, vaikkei pystyisi.
Eikä tässä pelata vastakohdilla. En haluaisi olla sekään, jota ei ollenkaan tarvita ja josta on helppo luopua. Oikea rakkaus ja onnistunut parisuhde on jossain tällä välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on kerran sanottu noin suhteen alussa..ja olin otettu. Se pitikin paikkansa sitten, kumppanista paljastui ihminen joka ei pystynyt/halunnut kohdata todellisuutta ja elämän negatiivisia puolia lainkaan. Mun tehtävä oli olla hyvänolontakaaja ja easy going -osa elämää. Siinä ei ollut mitään todellista. Itselleni en siitä suhteesta mitään saanut, kun mistään omista negatiivisista tunteista ei voinut puhua kun kumppani suuttui. Eikä mitään vastavuoroista saanut "vaatia", kun eihän se ole huumeen tehtävä, pyytää ottaa huomioon. Jälkeenpäin olen miettinyt niitä sen sanoja, että olin kuin huumetta. Eikä niissä ole enää mitään imartelevaa. Huumeella tyydytetään tarve, se ei ole vastavuoroista.
Eli se on ns. epäterve suhde? Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, estää arkielämää ja siitä pääsee eroon vain kuoleman tai rankan irtioton kautta?
Mä en tykkäis tosta vertauksesta, ellei kyseessä oo lyhytaikaiseksi tiedetty viritelmä johon tosiaan ei oo tarkoitus jäädä koukkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sehän riippuu sitten pelkästään siitä syystä, miksi olisi järkevämpää luopua. Jos on kyse vaikka siitä, että olet varattu tai hän tietää, että et ole hänestä kiinnostunut tai molemmat tiedostatte, että suhteesta ei koskaan tule mitään, niin miten tuo olisi negatiivista sinun osaltasi? Eikö kukaan ole ollut epätoivoisen rakastunut henkilöön, jota vain ei voi saada? Eihän se tee mitenkään tästä rakastumisen kohteesta huonompaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli se on ns. epäterve suhde? Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, estää arkielämää ja siitä pääsee eroon vain kuoleman tai rankan irtioton kautta?
Mä en tykkäis tosta vertauksesta, ellei kyseessä oo lyhytaikaiseksi tiedetty viritelmä johon tosiaan ei oo tarkoitus jäädä koukkuun.
Eikö rakkaasta luopuminen yleensä ole melko rankka irtiotto? Ei kai se silti rakastamisesta mitenkään epätervettä tee?
Ehkä tätä voi miettiä sen kautta, että mitä itse tuntisi ja millaista suhdetta haluaisi jos sanoisi jollekulle tuolla tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tätä voi miettiä sen kautta, että mitä itse tuntisi ja millaista suhdetta haluaisi jos sanoisi jollekulle tuolla tavalla?
Minä ainakin voisin sanoa noin ihastukselleni, joka on tehnyt selväksi, ettei halua suhdetta kanssani. Pitäisi unohtaa ja mennä eteenpäin, mutta en vain voi. Yksikin viesti häneltä ja taas mennään. Pitäisikö tämän ihmisen siis olla loukkaantunut siitä, mitä tunnen häntä kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tätä voi miettiä sen kautta, että mitä itse tuntisi ja millaista suhdetta haluaisi jos sanoisi jollekulle tuolla tavalla?
Minä ainakin voisin sanoa noin ihastukselleni, joka on tehnyt selväksi, ettei halua suhdetta kanssani. Pitäisi unohtaa ja mennä eteenpäin, mutta en vain voi. Yksikin viesti häneltä ja taas mennään. Pitäisikö tämän ihmisen siis olla loukkaantunut siitä, mitä tunnen häntä kohtaan?
No mun moraalikäsitys sanoo, että hänen pitäisi olla pahoillaan ja kokea syyllisyyden tunneta ja miettiä, mitä hän tekee väärin kun pitää sua tuolla lailla roikkumassa. Koska jotainhan hän tekee, ei tuo muuten jatkuisi ja jatkuisi. Vähintään sen pitäisi lakata lähettelemästä sulle enää yhtäkään viestiä!
Eli näiden viimeisimpien kommenttien perusteella voisin ajatella, että ei se sitten mikään hyvä asia ollutkaan. :'-(
Ap
otettu tietenkin :)