Muita jotka kokevat että omien vanhempien murheita on raskas kantaa?
Itse ainakin koen, että toisinaan on kuin kivikasaa vetäisi perässään, kun tietää mitä ongelmia vanhemmilla on keskenään. Ei haluaisi oikeastaan tietää mutta ei voi kääntää tietenkään selkäänsä.
Äärimmäisen raskasta.
Kommentit (4)
Eronneilla vanhemmilla molemmilla omalla tahollaan omat murheensa, eikä kummallakaan muuta kuuntelijaa kuin minut.
Kaikki rahat enevät muihin ja säöästöön ei jää itselle mitään.
Isäni on väsynyt ja vanha ja olisin niin toivonut heille mukavan vanhuuden. Jatkuva huoli äidistä, pari kertaa jo hortoillut yöllä ulkona.
Kotiapu käy heillä mutta vain kerran päivässä katsomassa aamulääkkeet. Itse en ehdi ottaa hoitaakseni jokapäiväisiä asioita kun on työ ja pienet lapset.
Minun vanhemmilla meni siihen asti suht hyvin kun isäni kuoli... Sen jälkeen olen alkanut tosi paljon huolehtimaan äidistäni. Tosi stressaavaa välillä, kun on omat lapset ja kaikkea muutakin tässä meneillään. Isäni tapasi kyllä aina sanoa, että tyttö hyvä, elä omaa elämää, eläkä muiden..