Mitä ajatuksia herättää 21-vuotias nainen, joka on kiinnostunut henkisyydestä, henkisistä arvoista ja ekologisuudesta?
Harrastaa joogaa, meditointia ja mindfullnessia ja myös noudattaa niihin liittyviä arvoja. On kasvissyöjä, pyrkii kuluttamaan mahdollisimman vähän. On ulkonäöltään luonnollinen, meikkaa vain hyvin harvoin ja silloinkin vähän.
Ei juhli eikä käytä alkoholia. Vihaa pinnallisia materialistisia asioita kuten ulkonäkökeskeisyyttä. Ajattelee että ihmisen arvo ei riipu ulkoisista meriiteistä esim. koulutustasosta tai varallisuudesta.
Pitää seksisuhteita ihmiselle vahingollisena eikä ymmärrä mm. Tinderin kaltaisia nettideittisivustoja.
Mitä mieltä tällaisesta ajatusmaailmasta?
Kommentit (21)
Ajattelen että muuten fiksu mutta jotain traumoja seksuaalisuuteen liittyen ja kannattaisi se osa-alue elämästä pistää kuntoon myös.
Kyllä se siitä järkiinsä tulee kun kasvaa aikuiseksi.
No et ole ainakaan mikään basic bitch.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä järkiinsä tulee kun kasvaa aikuiseksi.
Tämä. En ottaisi tosissani.
Varmaan ihan ok tyyppi, mutta pakolla herää "moraalinvartija"-mielikuva. Jos ymmärtää omat mielipiteet ja arvot vain omikseen eikä turhaan tuomitse muita heidän valinnoistaan, niin ok!
Samat arvot voi säilyttää myöhemminkin, en tiedä miksi jotain erityistä pitäisi ajatella? Vihaaminen kannattaa jättää vähemmälle, se on kuluttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Viherhippi.
Ja mitä mieltä olet viherhipeistä?
Aika harvinaista 21-vuotiaalle olla tuolla tasolla henkisesti... Yleensä vasta 30-40 vuotiaana (jos silloinkaan) kykenee näkemään oman egonsa yli.
Yleensä kyllä sana "viha" ei kuulu varsinaiseen sanastoon jos on henkisesti korkealla, ehkä ennemminkin niin ettei "arvosta" materialismia.
Kuulostaa aika tasapaksulta tuo sun elämäs, tasaista viivaa vaan.
Minusta tuo on melko yleistä parikymppisenä. Keski-ikäisenä asiat ottaa rennommin.
Tykkäisikö hän myös kunnon persepanoista?
Haluan sinua! Puhtaasti fyysisesti elävät ovat ällöjä pessimistejä, henkistä pitää ihmisessä olla jotta siitä syntyy toivoa ja kipinää.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on melko yleistä parikymppisenä. Keski-ikäisenä asiat ottaa rennommin.
Oikea henkisyys ei ole mitään pätemistä vaan ihan päinvastoin, se on egon voimasta eroon pääsemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä järkiinsä tulee kun kasvaa aikuiseksi.
Tämä. En ottaisi tosissani.
Hyvin perustelit siinä! Otan tosissani!
Vierailija kirjoitti:
Aika harvinaista 21-vuotiaalle olla tuolla tasolla henkisesti... Yleensä vasta 30-40 vuotiaana (jos silloinkaan) kykenee näkemään oman egonsa yli.
Yleensä kyllä sana "viha" ei kuulu varsinaiseen sanastoon jos on henkisesti korkealla, ehkä ennemminkin niin ettei "arvosta" materialismia.
Eihän aloittaja sanonut kykenevänsä "näkemään egonsa yli" vaan pyrkivänsä siihen. Hyvin harva onnistuu siinä koskaan.
Kuulostat ihan meikäläiseltä, paitsi että olen 29-vuotias mies. Tuntuu siltä, että olet päässyt jo paljon pidemmälle kuin monet ikävertaisesi, jatka vaan samaan malliin :)
Kyllä. Olen myös maapallon ylikansoittumista vastaan enkä luota lääkefirmoihin ja olen allerfinen kumijihdannaisille ja lateksille joten paras tapa välttyä raskaudelta on harrastaa anaaliseksiä.
t. ap
Te aikuiset, jotka tunnette halveksunnan kuuluvan aikuisen kypsiin käytöstapoihin, kertokaahan myös mitä vikaa kuvatussa elämäntyylissä on, ja mikä siitä tekee lapsellista? Oletteko itse esimerkiksi lapsena arvostaneet eettisiä, vihreitä ja kestäviä arvoja, mutta aikuistumisen myötä ymmärsitte siirtyä haitallisiin ja ympäristöä kuormittaviin elintapoihin?
Kertokaa siis, miksi pidätte seuraavia asioita naiiveina, ja mitkä olisivat näille parempia vaihtoehtoja:
-jooga
-meditointi
-mindfullness
-kasvissyönti
-kulutusvastaisuus
-meikittömyys
-alkottomuus
-sisäisen maailman arvostaminen
-ulkonäkökeskeisyyden vastustaminen
Jäikö jokin?
-N23
Viherhippi.