Mä en jaksa uuden työpaikan superrajoittunutta porukkaa
Työ sinänsä on mielenkiintoista, mutta työporukka on ihan ihmeellistä. Kaikkien pitäisi elää samanlaista normielämää. Jos vähänkin poikkeaa, heti juoruilu ja paheksunta käynnissä. Poikkeamiksi riittävät esim: naimattomuus (onkohan lesbo, mikseivät miehet kelpaa), vuokra-asuminen (taustalla varmaan vähintään talousrikos, jonka takia ei saada lainaa - jep, jep), autottomuus (tähän syyllistyn itse, jatkuvasti ihmetellään)... Muutunkohan itsekin tuollaiseksi paheksuvaksi haahkaksi, jos työskentelen täällä pitkään?
Kommentit (2)
Minulla on myös ollut vaikeuksia " nomaalieläjien" kanssa. Nyt vihdoin olen töissä paikassa, missä ollaan yhtä kaheleita kuin minäkin, mutta toisaalta työpaikkakin on epävarmempi, kun pomot voivat yllättäen keksiä mitä tahansa.
Et varmaan muutu, jos pidät huolen siitä, että sulla on elämää työpaikan ulkopuolellakin.