Pärjääkö ujo ja hiljainen kahvila töissä
Pitääkö olla tosi sosiaalinen vai riittääkö että puhuu silloin kun pitää
Kommentit (18)
Mä en kyllä osaa kuvitella, millaisia töitä kahvila voisi hakea. On sitten ujo ja hiljainen tai reipas ja sosiaalinen kahvila.
Oikein hienosti pärjää kahvilatyössä asiallinen ja kohtelias asiakaspalvelija .
Luulen, että monikin ujo kahvila on päässyt ujoudestaan työelämässsä. Pahimpia on kyllä ne hiljaiset kahvilat jotka kohtaavat töissä meluisan pubin, ja muuttuvat yökerhoiksi.
Mutta siis... Kyllä ujo kahvila varmasti pärjää :).
Ei kahvila pärjää töissä vaikka olisi reipaskin. Kyllä sen täytyy olla ravintola vähintään että töissä pärjäisi.
Todennäköisesti ujouskin helppoo kun joudut olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä,sosiaaliset taidot kehittyvät.
Hei ap. Älä välitä viisastelijoista. Minä uskon, että pärjää. Minä olin kiskakauppias ja otin hiljaisen tytön myyjäksi. Hän pärjäsi hyvin, oppi vähän puheliaammaksikin, koska vanhemmat asiakkaat halusivat jutella. Mutta kahvilassa ei edes silleen jutella kuin lottoluukulla. Onnea työhön.
Jos ei pelkää ihmiskontaktia ja saa suunsa auki asiakaspalvelutilanteessa niin miksi ei pärjäisi? Toki se ei välttämättä itsestä tunnu pitkän päälle mukavalta, mutta eiköhän se ole eniten kiinni omasta asenteesta.
Ei haittaa vaikka kahvila olisi ujo. Sen ei oikeastaan tarvitse juuri sanoa mitään. Kahvilan muut ominaisuudet, kuten ikkunoiden tiiviys ja lattiapinnan laadukkuus on varmasti asiakkaalle tärkeämpiä ominaisuuksia.
Sitähän sä kysyit :)
Ujouteen auttaa hyvin asiakaspalvelutyö.
Jos nyt et ihan tuppisuu ole ja et hypi seinille varjon nähdessäsi, niin pärjäät.
Itse olin eräässä ravintolassa töissä, johon palkattiin kaksi kokematonta, epävarmaa ja hiljaistakin tarjoilijaa töihin. Ja kas kummaa, molemmista kuoriutui muutamassa kuukaudessa aivan loistavia asiakaspalvelijoita ja tarjoilijoita kokeneempien opastuksella.
Hyvä esimerkki oikeinkirjoituksen tärkeydestä. Jokainen varmasti ymmärsi mistä aloituksessa oli kyse, mutta yhdyssanavirheen takia huomio kiinnittyy epäolennaiseen, ja asiasta muodostuu vitsi. Jos ei halua kirjoittaa vitsiä, vaan saada asiallisia vastauksia, kannattaa kiinnittää huomiota niihin typeriin pilkkuihin ja yhdyssanoihin.
Hyvin pärjää varmasti! En ainakaan itse niin tykkää sellaisesta, että kahvilatyöntekijä alkaa hirveästi small talkie harrastaan.
Pärjäät varmasti. Tärkeintä on kysyä,mitä asiakas haluaa, kuunnella häntä ja sitten se tärkeä hymy ja katse hetkeksi toisen silmiin. Niillä tulet voittamaan asian. Monet itsevarmat ja itsetietoiset kahvilatyöntekijät vaikuttavat ylimielisiltä ja kylmiltä. Itse pidän erityisesti niistä hiljaisista, jotka keskittyvät asiakkaan palvelemiseen. Kiva, jos tulet kahvilaan töihin!
Pärjää oikein hyvin, mutta otetaanko sellainen töihin, on eri asia. Todennäköisesti hakijoissa on parisataa puheliastakin. Kaikilla työnantajille ei ole silmää nähdä pinnan alle.
Jos pystyy tosiaan tarvittaessa puhumaan, tervehtimään jne. normaalin kohteliaasti, ei luulisi olevan mitään ongelmaa. Toki erittäin ujolle asiakaspalvelutyö saattaa olla erittäin stressaavaa ja rankkaa.
Meillä on pärjänneet ne ujot, jotka uskaltavat kuitenkin katsoa asiakkaita ja työkavereita silmiin ja puhua tarpeeksi kuuluvalla äänellä ja kohteliaasti, kun pitää, ja jotka osaavat sanoa jotain silloinkin, kun kohdalle osuu sosiaalinen asiakas, joka haluaa jutustella. Se on ihan ok, ettei itse työntekijänä aloita smalltalkia.
Ne ujot, jotka eivät rohkaistuneet puhumaan tarpeeksi reippaalla äänellä ja asenteella, jotka eivät uskaltaneet katsoa asiakkaita silmiin, jotka (kirjaimellisesti) pakenivat tietynlaisia asiakkaita (esim. ulkomaalaisen näköisiä, kun englannin puhuminen pelotti), eivät jatkaneet koeajan jälkeen.
Riippuu varmaan kahvilasta. Eikös joissain lattebaareissa pidä olla todella ekstrovertti hölöttäjä ja kaikkien kaveri?