Olen keski-ikäinen

Sama. Mitään en ole saanut aikaiseksi. Ei ole koulutusta, työtä, perhettä, ystäviä, omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Sama. Mitään en ole saanut aikaiseksi. Ei ole koulutusta, työtä, perhettä, ystäviä, omaisuutta.

Mulla on perhe mutta ei muuta.

Minkä ikäinen olet tarkkaan ottaen? "Keski-ikäinen" kun on aika laaja käsite.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet tarkkaan ottaen? "Keski-ikäinen" kun on aika laaja käsite.

44 v.

Up

Jos on hengissä, on voiton puolella ja on paljon mistä olla iloinen. Paljon ehtii tapahtua ennenkuin täyttää 80. Sitten loppu häämöttää.

Ei kannata antaa vasemmistolaisuudelle otetta. Kaikki on hyvin niin kauankuin on elämää, huumoria ja rakkautta.

Minä olen 45-v. Lapsia kaksi. Eronnut lasten isästä sekä nyt avipuolisostani 1,5 vuotta sitten. Teen töitä pienellä palkalla ja rahat on aina loppu. Yksinhuoltajuus on tehnyt minusta köyhän. Sama täällä, en odota elämältä enää mitään. Se on pelkkä harmaa putki.6

Ihminen on kuulemma masentunein noin 44 ikäisenä. Myöhemmin helpottaa, kai.

Nimim. Samassa veneessä

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on kuulemma masentunein noin 44 ikäisenä. Myöhemmin helpottaa, kai.

Nimim. Samassa veneessä

Jaa. Mulla on ollut tämä sama olo jo vähintään parikymmentä vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Jos on hengissä, on voiton puolella ja on paljon mistä olla iloinen. Paljon ehtii tapahtua ennenkuin täyttää 80. Sitten loppu häämöttää.

Ei kannata antaa vasemmistolaisuudelle otetta. Kaikki on hyvin niin kauankuin on elämää, huumoria ja rakkautta.

Minkä ikäinen itse olet?

Hymyä huuleen ja laatikaa lista mitä pitää saada tehtyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on hengissä, on voiton puolella ja on paljon mistä olla iloinen. Paljon ehtii tapahtua ennenkuin täyttää 80. Sitten loppu häämöttää.

Ei kannata antaa vasemmistolaisuudelle otetta. Kaikki on hyvin niin kauankuin on elämää, huumoria ja rakkautta.

Minkä ikäinen itse olet?

52

Kohta ketju menee siihen että syytellään muita elämässä. Ikinä ei itsessä mitään vikaa.

Miten on onnistunut edes välttämään nuo kaikki elämän peruspilarit? Ihan mielenkiinnolla kysyn että mikä on tekosyysi.

Minä oon 40. Ei oo mennyt kaikki ihan putkeen täälläkään, vaikka koulutus ja perhe on. Sairaseläkepaperit mt-syistä vetämässä. Olen kyl ajatellut nousta tästäkin, vielä kun keksisin, minne.

Tehkää oikeest suunnitelma ja eläkää sen mukaisesti

Hei, et sä vielä haudassa ole. Vielä on aikaa tehdä jotain, minkä voit lukea saavutukseksi, jos sellaista haluat. Omaa elämää voi ihan oikeasti muuttaa, vaikkei se oo aina helpoa. Pienetkin asiat voi tuoda suurta muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Kohta ketju menee siihen että syytellään muita elämässä. Ikinä ei itsessä mitään vikaa.

Miten on onnistunut edes välttämään nuo kaikki elämän peruspilarit? Ihan mielenkiinnolla kysyn että mikä on tekosyysi.

Tekosyy on vammaisuuteni.

Vierailija kirjoitti:

Kohta ketju menee siihen että syytellään muita elämässä. Ikinä ei itsessä mitään vikaa.

Miten on onnistunut edes välttämään nuo kaikki elämän peruspilarit? Ihan mielenkiinnolla kysyn että mikä on tekosyysi.

No ilmeisesti olen ollut masentunut koko elämäni, se on kai ainoa selitys. Onneksi en ole koskaan ajatellut, että elämässä pitäisi "saavuttaa" jotain. Riittää, että elää. Mutta kyllä sitä nyt keski-iässä väkisinkin alkaa elämäänsä miettiä.

Mulla on perhe ja siitä olen toki onnellinen ja kiitollinen. Muuta ei sitten olekaan, paitsi talovelkaa ja talo sellaisella paikalla nykyään, että kukaan ei osta. Emme viihdy enää itsekään täällä, naapuriin rakennettiin noita helvetinkoneita, eli tuulimyllyjä. Niiden punaiset pirunsilmät kiiluvat illasta aamuun, jatkuva humina vei yöunet. Mitään ei voi tehdä. Ja tämähän on sitäpaitsi pelkkää kuvittelua, näin kerrotaan. Hyvästi ihana maaseudun rauha.

Lisäksi jäin työttömäksi jo vuosi sitten, koulutus sieltä perääntymisvaiheen taisteluiden ajalta. Pienellä paikkakunnalla ei kertakaikkiaan mitään töitä, joita voisin tehdä. Ei, en ala opiskelemaan lähihoitajaksi, sehän on se mitä kaikille tyrkytetään, viis siitä onko hoitajatyyppiä tai onko jo valmiiksi selkävaivoja. Vanhat vanhemmat vielä lisäksi soittelevat monta kertaa päivässä, tuntuu, että mikään apu ei riitä. Yölläkin voivat soittaa, kun on jotain kipuja tai toinen ei saa nukuttua, jos toinen on vaikka sairaalassa.

Mies taas tekee hullunlailla töitä, että selvitään ja keikkuu ihan uupumuksen rajalla. On tämäkin elämää.

Nuorena kannattaa matkustella, tehdä lapsia ja down-shiftata. Seurauksia on sitten loppuelämä aikaa miettiä. Vaikkei kaikki olisikaan mennyt ns. putkeen, niin ainahan voi huutaa yhteiskuntaa apuun.