Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pätevä on kaksoistutkinto?
02.02.2017 |
Tässä nyt sukulaislapsia seurannut, kun kolme käy lukiota: kaksi neljä vuotta ja yksi kolme vuotista. Sitten on eräs tyttö, joka on kakkoistutkinnolla: pa-ka ja lukio, neljä vuotisena.
Eikä tarkoitukseni ole siis dissata amista, eikä lukiotakaan. Vaan ihmetellä kaksoistutkinnon pätevyyttä.
Kaksoistutkintoa suorittavat kuitenkin kirjoittanee samat kuin lukiolaiset? Vai onko heillä eri kirjoitukset yms. Tasoltaan vaikeammat/helpommat?
Mun nimittäin vaikea uskoa, että tämä parturikampaaja veljen tytär pärjää äikässä kuten sisarensa tai serkkunsa. Tai yleensä missään muussakaan aineessa.
Mikä pointti koko kaksoistutkinnossa on, jos siinä pääsee helpomalla kuin lukiossa?
Kommentit (9)
Ylioppilaskirjoitukset on samat kaikille. Kaikki ylioppilaat eivät pääse jatko-opintoihin, joten kaksoistutkinto on diinä mielessä parempi. Paitsi tietysti parturi-kampaajan ala. Olisi opiskellut putkimieheksi niin saisi valita tuöpaikkansa. Pa-ka joutuu aina perustamaan oman yrityksen eivätkä kaikki saa sitä kannattamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksoistutkinnossa kirjoitetaan ihan sama yo-tutkinto kuin "normaalin" lukion käyneet. Lukiossa käydään vain enemmän muita kursseja, mutta itse kirjoitukset ovat samat. Jos haluat vertailla noita sukulaislapsia, niin katso heidän yo-todistusta. Lukiosta voi päästä läpi a:n oppilaana ja kaksoistutkinnon tehnyt voi kirjoittaa 5 laudaturia. Tai toisin päin.
Tyttäreni suorittaa kaksoistutkintoa. Osa lukio/amiskursseista korvaa toisensa ja kyllä siitä kummatkin tutkinnot voi tehdä+ihan normaalit ylppärit. Olen kyllä tyttärestäni ylpeä ja kannustan häntä, mutta ei voi samana päivänä silti puhua hänen osaamisestaan vs lukiota käyvät. Kaikkea raavitaan pinnallisesti, vaikea sanoa kuinka kirjoituksissa sitten käy.
Amispuoli sen sijaan vaikuttaa oikein pätevältä ja uskon että niillä opeilla pääsee pitkälle. Haaveilee ammattikorkeasta samalla alalla.
Ylioppilas on ylioppilas, vaikka koulu olisi käyty 3 vuodessa tai 10 vuodessa. Ylioppilaskirjoitukset ovat kaikille samat. Kyllä se yo-todistus kannattaa hankkia, on moneen paikkaan pääsyvaatimuksena.
Mitä tulee kieliin (myös äidinkieleen), niin joillekin ne vain ovat helpompia, samoin on matemaattisten aineiden kanssa. Lahjakkuutta on monenlaista.
Mulle äidinkieli on aina ollut sikahelppoa, en ole tehnyt mitään sen eteen, ja heittämällä tuli L. Kemia sen sijaan, se onkin toinen juttu... :-)
Amis käy vaan 4 lukiokurssia. Eli ne, mitkä kirjoittaa yo-kirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksoistutkinnossa samat kirjoitukset, mutta luettavien kurssien määrä vähempi. Lukion päättötodistuksen saa, kun kursseja on se 75 kasassa. Ammattikoulun puolelta tutkintotodistus + lukion päättötodistus= kolmoistutkinto. Monet sekoittavat tässä. Mun poika teki kaksoistutkinnon raksa-alalta ja loppuvuodesta pitäisi valmistua ammattikorkeasta rakennusmestariksi.
Jos kaksoistutkintolaisella on pääkouluna amis, niin hän ei suorita lukion oppimäärää, vaan opiskelee vain kirjoitusaineita. Kirjoitusaineidenkaan opiskelu ei ole pakollista, sillä amiksen suorittaminen oikeuttaa osallistumaan yo-kirjoituksiin. Tosin pelkän amiksen kielten, äidinkielen ja matematiikan opetuksella ei juuri selviä yo-kokeista. Jo kokeiden muoto on omalaisensa, samoin vastaustekniikka. Tämän vuoksi näille kaksoistutkintolaisille järjestetään opetusta kirjoitusaineissa joko yhdessä lukiolaisten kanssa tai omana ryhmänään.
Onhan kaksoistutkinnosta se etu, että mahdollisuuksia jatko-opintoihin on enemmän. Amiksen suorittanut saa samanlaisen jatko-opintokelpoisuuden kuin lukion suorittanut, mutta jos havittelee esim. yliopisto-opintoja, on eduksi, että on suorittanut edes joissakin aineissa lukiokursseja ja yo-tutkinnon. Suoraan amiksesta yliopistoon on liki mahdoton harppaus. Amkiin tietysti osa amiksen käyneistä hakeekin, joko heti tai parin työvuoden jälkeen. Ainahan sitä kerrotaan niistä joistakin varattomista nuorista, jotka ovat lopulta päätyneet mutkallisen opintopolun jälkeen väittelemään tohtoriksi, tyyliin kansakoulu - itse opiskellen oppikoulu - amis - iltakoulussa lukio - opisto - yliopisto (teknillinen korkeakoulu) - DI - tohtori. Näitä polkuja ei kyllä nykyään tuskin kukaan tallaa! Mutta ennen kun koulutus maksoi, jäi lahjakkuuksia vähälle koulutukselle varojen puutteessa. Osa sitten opiskeli aikuisena pitkällekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon fiksumpaa suorittaa kaksoistutkinto kuin ensin lukio ja sitten parin välivuoden jälkeen ammattikoulututkinto.
Ylioppilastutkinto on täsmälleen samanarvoinen, olipa se suoritettu helsinkiläisessä eliittilukiossa tai Kemijärven ammattikoulussa. Vain arvosanat ratkaisevat!
Huomauttaisin 8:lle, että lukio oli yleisesti se, jonka nuo pitkä opintopolun käyneet jättivät väliin. Kansakoulusta mentiin joko ammattikouluun tai keskikouluun, joista pääsi pyrkimään opistoon. Opistotutkinnolla sai jo 1980-luvulla erivapauden yliopistoon. Mulla on edelleen sellainen erivapaus Helsingin yliopistoon, joka tosin jäi käyttämättä. Uudempiin yliopistoihin saattoi pyrkiä ilman erivapautta, ja silloin sainkin opiskelipaikan.
Mun ysin poika harkitsee kaksoistutkintoa. Koska siinä tehdään kahta tutkintoa yhtä aikaa, ei tietenkään voi samassa ajassa olla täyttä lukio-oppimäärää. Jos tekee neljännen vuoden, saa senkin. Tottakai on pätevä, ja kaksi tutkintoa.