13-16v teinin ruutuaika, onko teillä enää mitään rajoituksia/sääntöjä siinä?

Rajoitan 13 vuotiaan ruutuaikaa niin että patistan välillä tekemään muutakin esim. kotitöitä, rakentamaan legoilla tai vaikka ulkoilemaan.

Jos itse pitää määrän kohtuullisena niin en puutu. Jokapäivä ruutuaikaa kertyy kuitenkin monta tuntia. Mutta muutakin elämää pitää tosiaan olla.

Meillä ei ole ollut koskaan, niin ei nytkään. 

Ei ole ollut tarvetta. Ovatko harvinaisia, kun tykkäävät tehdä paljon muuta. Toki ovat ruudullakin, mutta minusta kohtuuden rajoissa. En ole asiaa kytännyt kellon kanssa. 

Joku päivä voivat olla pitkään, joinain ei ollenkaan. Keinotekoiset rajoitukset eivät tuota aitoa mielenhallintaa, katson minä. 

Ei rajoituksia. Paitsi, että yksi telkkari, niin se rajoittaa, kun pitää mahdollisesti vuoronperään töllätä ohjelmansa..

Osa tyytyy läppärin ruutuun Netflixin kohdalla.

Kun hoitavat koulunsa, askareensa, kaverit ja perheen yhdessä olon hyvin, ei ole ollut tarvetta rajoittaa.

Ei ole. Koulu sujuu, kotityöt hoituu,  harrastus 4-5 kertaa viikossa pitää pois ruudun edestä. Poika on 14v. käyvät vielä kavereiden kanssa luistelemassa, pelaamassa koripalloa, jne.

Se 2h sääntö ollaan jo ihan unohdettu ja sitä ei enää onneksi pidetäkään minkäänlaisena virallisena suosituksena. Onneksi siksi, että on ihan mahdotonta enää nykypäivänä pitää ja huolehtia tuollaisesta ajasta. Etenkin näin isojen kanssa.

Mä toimin samalla tavalla kuin eka vastaaja, että välillä patistan muihinkin juttuihin. Paljon viettääkin aikaansa muutakin puuhastellen.

Mutta mulla on itselläni koko ajan joku ruutu edessäni...

Ei ole. Kunhan hoitavat koulun, kotitöitä jne. niin saavat olla.

Vierailija kirjoitti:

Rajoitan 13 vuotiaan ruutuaikaa niin että patistan välillä tekemään muutakin esim. kotitöitä, rakentamaan legoilla tai vaikka ulkoilemaan.

Jos itse pitää määrän kohtuullisena niin en puutu. Jokapäivä ruutuaikaa kertyy kuitenkin monta tuntia. Mutta muutakin elämää pitää tosiaan olla.

Porvoossa onnistuu tuo Legoilla houkuttelu vielä yläkoululaisenakin. Hah.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajoitan 13 vuotiaan ruutuaikaa niin että patistan välillä tekemään muutakin esim. kotitöitä, rakentamaan legoilla tai vaikka ulkoilemaan.

Jos itse pitää määrän kohtuullisena niin en puutu. Jokapäivä ruutuaikaa kertyy kuitenkin monta tuntia. Mutta muutakin elämää pitää tosiaan olla.

Porvoossa onnistuu tuo Legoilla houkuttelu vielä yläkoululaisenakin. Hah.

Onnistuu muuallakin.

Meidän kohta 14v tykkää edelleen rakennella legoilla sisarustensa kans.

Tietokonetta saa käyttää niin paljon kun haluaa mutta älypuhelinta tai TV:ta rajoitetaan aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajoitan 13 vuotiaan ruutuaikaa niin että patistan välillä tekemään muutakin esim. kotitöitä, rakentamaan legoilla tai vaikka ulkoilemaan.

Jos itse pitää määrän kohtuullisena niin en puutu. Jokapäivä ruutuaikaa kertyy kuitenkin monta tuntia. Mutta muutakin elämää pitää tosiaan olla.

Porvoossa onnistuu tuo Legoilla houkuttelu vielä yläkoululaisenakin. Hah.

Meillä on 16-vuotiaalla  pikkuveli, jonka kanssa tykkää edelleen rakennella legoilla ja pelailla lauta-, yms pelejä. Hah.

Mitäs ne sitten tekisivät, jos jokin ruutuaika olisi? Kaverit kuitenkin on siellä ruudun ääressä. Ei tuon ikäinen voi mennä pihallekaan ihmettelemään, josko sinne joku tulisi kirkonrottaa leikkimään. Ostarillehan se lähtisi tekemään tuttavuutta räkisten kanssa ja syljeskelemään ympäriinsä, jos ei kotonakaan mitään tekemistä olisi. Harva teini enää legoilla leikkii. Perustelemattomien kieltojen sijaan voisi yrittää tutustuttaa tenavia liikunnallisiin harrastuksiin, mutta eivät nekään kaikille sovi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajoitan 13 vuotiaan ruutuaikaa niin että patistan välillä tekemään muutakin esim. kotitöitä, rakentamaan legoilla tai vaikka ulkoilemaan.

Jos itse pitää määrän kohtuullisena niin en puutu. Jokapäivä ruutuaikaa kertyy kuitenkin monta tuntia. Mutta muutakin elämää pitää tosiaan olla.

Porvoossa onnistuu tuo Legoilla houkuttelu vielä yläkoululaisenakin. Hah.

Meillä on 16-vuotiaalla  pikkuveli, jonka kanssa tykkää edelleen rakennella legoilla ja pelailla lauta-, yms pelejä. Hah.

Kyllähän lautapelejä pelaavat ihan me aikamiehetkin (35v), mutta siihen tarvitaan se samanhenkinen kaveriporukka. Pasianssi ei pitkälle riitä.

Meillä tilanne on kriisiytymässä koska kohta 13 v poika ei halua harrastaa mitään muuta kuin pelaamista eikä varsinkaan mitään joukkuepeliä. Kaverinsa on sosiaalisesti vielä kyvyttömämpi joten siltäkään suunnalta ei saa apua. Yksi harrastus löytyy jonne puolipakolla raahaan pojan kokonaista kerran viikossa. Kaksi kertaa vuodessa joutuu kilpailemaan ja se on molemmilla kerroilla ihan ylitsepäätemättömän ketutuksen aihe pojalle. Ja nykyään jo myös muulle, koska en oikeesti jaksa enää kuunnella sitä valitusta. Ei kai tämän pitäisi näin mennä harrastusten kanssa, monta harrastusta on jo kokeiltu ja kaikissa sama juttu. Luovutanko vai en? Kiusaus on suuri.

Oma yläasteikäinen tekee kyllä tekniikkalegoja. Pienoismallit myös kiinnostavat.

Kysyn koska minusta tämä ruutuilu on lähtenyt pikkuhiljaa ihan käsistä ja minä olen tiukkisnatsi sitten siinä. Teini istuu jopa ½h-1h ajan wcssä 2x/pvässä kuulokkeet korvilla ja kännykkä kädessä. Kurkkaa puhelintaan 5-15min välein muutenkin. Ja iPadia. Ja tietokoneella pelataan 3-4x/vkossa 2-3h/kerta. Ja kyllä siinä koneen äärellä viihdyttäisiin ja viihdytään muutenkin. Sitten päälle tv-katselu n.1h/pvässä. Vkonloppuaamuisin ollaan kännykkä kourassa jo klo7 aamuvirkku kun on ja siinähän istutaan sen kanssa vaikka 2-3h ennenkuin aamupalaa syö. Arkisin ei harrasta mitään, vkonloppuisin käy pelaamassa tennistä ja7tai ulkoilee parin tuntia toisena päivänä. Koulu kyllä sujuu.

ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä tilanne on kriisiytymässä koska kohta 13 v poika ei halua harrastaa mitään muuta kuin pelaamista eikä varsinkaan mitään joukkuepeliä. Kaverinsa on sosiaalisesti vielä kyvyttömämpi joten siltäkään suunnalta ei saa apua. Yksi harrastus löytyy jonne puolipakolla raahaan pojan kokonaista kerran viikossa. Kaksi kertaa vuodessa joutuu kilpailemaan ja se on molemmilla kerroilla ihan ylitsepäätemättömän ketutuksen aihe pojalle. Ja nykyään jo myös muulle, koska en oikeesti jaksa enää kuunnella sitä valitusta. Ei kai tämän pitäisi näin mennä harrastusten kanssa, monta harrastusta on jo kokeiltu ja kaikissa sama juttu. Luovutanko vai en? Kiusaus on suuri.

Kaksi alapeukkua mutta ei yhtään kommenttia. Ilmeisesti siis pitäisi lopettaa tää pakkopulla harrastaminen ja ihmiskontaktit on sen jälkeen koulu ja kaverin kanssa netin yli pelaaminen. Jotenkin tuntuu surkealta tämäkin vaihtoehto. Jotain muita kokemuksia pitäisi saada elämästä kuin tämä.

Puhelin ja tietokone annettaan ohjaajille kahdeksalta, sen jälkeen voi katsoa halutessaan tv:tä, yleensä muiden nuorten kanssa seurustelemista. Nukkumaan klo 22. Viikonloppuna saa valvoa tunnin myöhempään.

Toimii. ei tule liikaa ruutuaikaa vaan aikaa jää paljon muuhunkin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tilanne on kriisiytymässä koska kohta 13 v poika ei halua harrastaa mitään muuta kuin pelaamista eikä varsinkaan mitään joukkuepeliä. Kaverinsa on sosiaalisesti vielä kyvyttömämpi joten siltäkään suunnalta ei saa apua. Yksi harrastus löytyy jonne puolipakolla raahaan pojan kokonaista kerran viikossa. Kaksi kertaa vuodessa joutuu kilpailemaan ja se on molemmilla kerroilla ihan ylitsepäätemättömän ketutuksen aihe pojalle. Ja nykyään jo myös muulle, koska en oikeesti jaksa enää kuunnella sitä valitusta. Ei kai tämän pitäisi näin mennä harrastusten kanssa, monta harrastusta on jo kokeiltu ja kaikissa sama juttu. Luovutanko vai en? Kiusaus on suuri.

No melkeinpä sanoisin, että luovuta, anna lapsen olla oma itsensä. Harrastamaan ei saa pakottaa. Ymmärrän, että pelottaa, että se aika menee sitten jossain tietokonepelissä, mutta kun ei me voida elää kenenkään muun elämää kuin omaamme. On jotenkin sellainen tunne, että pieni lapsi ei niin herkästi koukutu, jos on mahdollisuuksia tehdä muutakin, mutta kun teini-ikä tulee, ei ne nuoret lähde ulos käpyjä keräilemään. Minulla on 13-v. poika, joka kaksi vuotta sitten vasta kiinnostui tietokonepeleistä (eli aika myöhään?), mutta nyt se yksi peli etenkin on koko elämä. Toisaalta koulussa menee ihan hyvin, siellä on kavereita, samojen kavereiden kanssa pelaa tuota tiimipeliä. Koulumatkoilla saa liikuntaa, viikonloppuisin käy muuten vähän ulkoilemassa. Harmittaa tilanne ja pelottaa, ei suostu nukkumaankaan niin aikaisin kuin ennen, mutta toisaalta tuntuu, että peli tuottaa hänelle paljon iloa. Ja mitä me itse tehtiin nuorena? Jos oltiin kotona, lukkiuduttiin huoneeseemme kuuntelemaan musiikkia ja jos mentiin jonnekin ostarille, ei harrastukset olleet sen terveempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tilanne on kriisiytymässä koska kohta 13 v poika ei halua harrastaa mitään muuta kuin pelaamista eikä varsinkaan mitään joukkuepeliä. Kaverinsa on sosiaalisesti vielä kyvyttömämpi joten siltäkään suunnalta ei saa apua. Yksi harrastus löytyy jonne puolipakolla raahaan pojan kokonaista kerran viikossa. Kaksi kertaa vuodessa joutuu kilpailemaan ja se on molemmilla kerroilla ihan ylitsepäätemättömän ketutuksen aihe pojalle. Ja nykyään jo myös muulle, koska en oikeesti jaksa enää kuunnella sitä valitusta. Ei kai tämän pitäisi näin mennä harrastusten kanssa, monta harrastusta on jo kokeiltu ja kaikissa sama juttu. Luovutanko vai en? Kiusaus on suuri.

Kaksi alapeukkua mutta ei yhtään kommenttia. Ilmeisesti siis pitäisi lopettaa tää pakkopulla harrastaminen ja ihmiskontaktit on sen jälkeen koulu ja kaverin kanssa netin yli pelaaminen. Jotenkin tuntuu surkealta tämäkin vaihtoehto. Jotain muita kokemuksia pitäisi saada elämästä kuin tämä.

Pakottamallako sä teet tenavasta sosiaalisen?

Lapsesi pitää vain löytää niitä samanhenkisiä kavereita, eikä niitä löydy mistään pallopeleistä tai vastaavista naurettavuuksista, jonne ei itsekään halua mennä.

Vierailija kirjoitti:

Kysyn koska minusta tämä ruutuilu on lähtenyt pikkuhiljaa ihan käsistä ja minä olen tiukkisnatsi sitten siinä. Teini istuu jopa ½h-1h ajan wcssä 2x/pvässä kuulokkeet korvilla ja kännykkä kädessä. Kurkkaa puhelintaan 5-15min välein muutenkin. Ja iPadia. Ja tietokoneella pelataan 3-4x/vkossa 2-3h/kerta. Ja kyllä siinä koneen äärellä viihdyttäisiin ja viihdytään muutenkin. Sitten päälle tv-katselu n.1h/pvässä. Vkonloppuaamuisin ollaan kännykkä kourassa jo klo7 aamuvirkku kun on ja siinähän istutaan sen kanssa vaikka 2-3h ennenkuin aamupalaa syö. Arkisin ei harrasta mitään, vkonloppuisin käy pelaamassa tennistä ja7tai ulkoilee parin tuntia toisena päivänä. Koulu kyllä sujuu.

ap

Missä se ongelma on, vaikka se olisi kaiken vapaa-aikansa jonkin ruudun äärellä?

Mitähän sä itse teet päivät pitkät? Pyörit metsässä käpyjä keräämässä? Istut tuolilla ja tuijotat tapettia?

Jos ei ole kavereita tai tekemistä sähkövehkeiden ulottumattomissa, niin sitten ei ole. Ei niitä tyhjästä ilmesty, jos täytyy vaan seiniä tuijotella omassa huoneessaan.