Mikä tempaus on saanut sinut katkaisemaan tyystin välit johonkin ihmiseen?

Kerran sitten epäonnistuneen baari-illan jälkeen (ei saanut haluamaansa miestä) hän seuraavana päivänä täysin yllättäen haukkui minut NIIN perusteellisesti, etten ole koskaan moista kuullut. Pyysin häntä lopettamaan, ja hän korotti ääntään ja alkoi huutaa.. esim että sinä et koskaan valmistu ammattiisi, olet käsittämättömän huono puhumaan asioista, olet itsekäs paska, sukusi on ihan paska jne. Siis ihan täydellinen maltinmenetys kaverilta, huusi itsekseen ja minä seisoin ikkunan edessä katse lattiaan luotuna sanomatta mitään muuta kuin että voitko lopettaa, voitko lopettaa. EI lopettanut. Silloin repesin niin, että koin sen kuuluisan mustan hetken (meni näkökenttä pimeäksi), ja heitin pöydällä olevan laukun päin seinää ja karjuin, että lähde pois, lähde heti pois. Ei lähtenyt. SAin lopulta hänet pois meiltä ja sitten katkaisin välit.

Seuraavat neljä kuukautta elin lapsuudenkodissani, kuin veljeä ei siellä olisi ollutkaan ja sitten muutinkin opiskelemaan.



" Vääränlaisesta pojasta" on muuten tullut mallikas aviomies ja isä ;)

eräs ihminen varasti minulta, teki asioita minun nimissäni selkäni takana, kiusasi isommasti ja pienemmästi... en ole ollut enää missään tekemisissä ja elämä on paljon helpompaa.

Ja tiesi kyllä ettemme olisi edes päässeet. Oli henkilömäärään perustuva hinnoittelu pitopalvelussa. Noh, teki kyllä selväksi ettei halua olla tekemisissä, miksi minäkään enää haluaisin. Laspuuden paras ystävä.

Oltas varmaan vieläkin kavereita mutta yhdessä asumine oli vaan liikaa.



Toinen kun ei ymmärrä ettei toisen ruokia voi syödä, ottaa toisen rahaa jne...

Viimeinen niitti oli pari haukkumasähköpostia ko. ihmiseltä, kun oli kuullut minun odottavan vauvaa.

He ovat kummatkin ystäviä (toinen lapsuudenystävä, toinen nuoruudenystävä) ja alkoivat seurustelemaan vähän niinkuin minun ansiostani (tapasivat alussa aina " yllättäen" meillä, suunniteltiin yhteisiä iltoja jne). Nainen on myös kuopukseni täti ja mies kuopukseni kummisetä. Minulla meni poikki kuopuksen isän kanssa heidän suhteen alkuvaiheilla. Yhteys alkoi rakoileen myös heihin, olivathan he onnensa kukkuloilla kun minä räpiköin paskassa.. Tosin tiedän että se rakoilee usein ystäviin sen jälkeen kun rupee tosissaan seurustelemaan jonkun kanssa.. No, minä silti jaksoin kutsua heitä synttäribileisiini ym, he eivät ikinä tulleet... Yksi syy saattaa olla tämän miehen ex, kenen ystävä minä olen ja kuka on kuopukseni kummitäti. Tiesivät että olen kutsunut hänetkin. No, he ostivat kämpän tossa keväällä ja arvatkaapa kutsuivatko he minua tupareihin? Eivät. Kuulin asiasta myöhemmin ohimennen. Kyllä vähän sapetti ja sapettaa oikeestaan vieläkin.

Eräisiin sukulaisiin (2kpl), meni välit, eivät kestäneet sitä että eivät saaneet päättää lapsiamme koskevissa asioissa. Siitä heille sanottiin, ja suuttuivat. Eivät ole sen koommin ottaneet yhteyttä. Kävelivät ylitsemme kaikissa lapsia koskevissa asioissa, syömiset, herkuttelut, kotiintuloajat - ihan kaikki tekivät omalla tyylillään.



Opettivat lähes täysin päinvastaisia arvoja kuin mitä me mieheni kanssa opetamme. Heillä kaikki oli sallittua että lapsilla vaan on kivaa.

EI TOIMINUT.

Lisäksi toisella oli taipumus tupata vanhempien edelle, ja pyrkiä siten lasten suosioon.

...kaveri (miespuolinen) houkutteli mukaan johonkin illanviettoon kaukaiselle paikkakunnalle, en halunnut lähteä ja sanoin sen heti alkuun. Jankutti ja jankutti asiasta, kunnes sitten sanoin hieman pahasti kyllästyneenä. Seuraavaksi sain yhteiseltä tutulta kuulla että tästä suivaantuneena tyyppi oli laittanut kavereille kiertämään ison liudan minun hänelle lähettämiä sähköposteja omine kommentteineen. En ole sen jälkeen ollut yhteydessä, enkä aio olla, enkä vastaa hänen yhteydenottoihinsa. En koskaan.