Lue keskustelun säännöt.
Hävettää lakata olemasta kun läheellä kuolee lapsi.
24.01.2017 |
Mutta muutakaan ei ole. Ei rahaa. Ei ystäviä. Ei työtä. Ei harrastuksia. Ei mitään. Silloin vain lakkaa olemasta. Muuttuu läpinäkyväksi eikeneksi. Valittajaksi. Katkeraksi. Kyyniseksi. Unettomaksi väsyneeksi. Ja silti oma tila hävettää koska jollain asiat huonommin murheita enemmän. Peruttammattomia sairauksia. Kuolemia. Mutta kun itsekkin vielä toivoisi olevansa tavallinen ihminen.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Tees nyt uus alotus, että muutkin ymmärtää sun tuskan.
Aloitus on ihan hyvä. Itsellä ongelmat suuria ja ylitsepääsemättömiä. Muilla vielä suurempia ja ylitsepääsemättömämpiä. Kuka kertoo mikä asia on suurempi kärsimys kuin toinen? Jos menettää jonkun läheisen mutta pankkitilillä on miljoona onko se suurempi suru kuin että läheiset ei kuole muttet koskaan ole muuta kuin juuri ja juuri hengissä pysyvä ihminen? Kumpi 10v päästä paremmassa jamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tees nyt uus alotus, että muutkin ymmärtää sun tuskan.