Tilannehan on sellainen, että en halua luopua asunnostani
Todennäköisesti vuosiin, jos koskaan. Parisuhteessa "täytyisi" edetä jossain vaiheessa (ei itselleni lainkaan ajankohtainen asia), mutta tiedän jo nyt, etten voisi myydä kotiani välttämättä koskaan... Vuokralle laittaminen olisi riski, ja lisäksi inhottaisi palata asumaan kotiin, joka on ollut välissä toisen koti. Olen hieman hysteerinen näissä asioissa ;) Eikä kai kukaan suunnittele yhteistä elämää niin, että ajattelee palaavansa omaan kotiin yksin asumaan "sitten joskus"...
Asia siis häiritsee minua, koska olin juuri vasta asettunut aloilleni ikiomaan kotiini, kun sitten "tupsahti" parisuhde ja "hieman" hoppuileva poikaystävä... Enpä ole uskaltanut kertoa totuutta ajatuksistani hänelle...
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Kerro vaan mietteesi tyypille heti, reiluuden nimissä. Ei saa vedättää, jos rakastaa.
En minä vedätä... Olen puhunut aiheesta, mutta en ole sanonut suoraan, etten välttämättä myy kotiani ikinä... Toki olen vasta uudehko asukas tässä ja sekin voi vaikuttaa. Voisn ehkä joskus suostua johonkin kaksi viikkoa saman katon alla, kaksi viikkoa oman katon alla-systeemiin. Se olisi täydellistä.
Miksi pitäisi luopua, ettekö voi asua yhdessä sun luona kun tulee ajankohtaiseksi?
Niin no, sinä arvostat omaa kotiasi niin korkealle, että pystyt sanomaan ettet ehkä koskaa tule siitä luopumaan. Se on aika iso ja oleellinen asia, joka sinun tulisi kertoa myös kumppanille, jos kunnioitat häntä lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi luopua, ettekö voi asua yhdessä sun luona kun tulee ajankohtaiseksi?
Todennäköisesti ei... Poikaystävällä on tarkat kriteerit, mitä asunnossa pitää olla jotta hän voi siellä asua, ja minun kotini ei täytä kriteereitä. Lisäksi tämä on minun makuni mukaan remppailtu, enkä todellakaan antaisi lupaa muokkailla minun itselleni teettämiä asioita. Eli kotini värimaailmakin on poikaystävän makuun väärä. Jopa asumisMUOTOKIN on väärä. Huoh...
Onko asunto siis täysin uusi? Kun sanot että inhottaisi palata asumaan siihen vuokralaisen jälkeen. Ainakin nuo pelkosi vuokralle laittamisesta ovat ihan typeriä. Mikset tienaisi asunnollasi jos asut itse muualla?
Vierailija kirjoitti:
Niin no, sinä arvostat omaa kotiasi niin korkealle, että pystyt sanomaan ettet ehkä koskaa tule siitä luopumaan. Se on aika iso ja oleellinen asia, joka sinun tulisi kertoa myös kumppanille, jos kunnioitat häntä lainkaan.
Mielestäni tällaiset asiat ovat sellaisia, joissa ei koskaan pidä tehdä toisen mieliksi. On aivan idioottimaista myydä rakas koti sydämenkuvat silmissään, todeta ettei suhteesta tule mitään, ja sitten olla tyhjän päällä. Entiseen kotiin ei ole paluuta ikinä ja kaikki on päin peetä. En voisi alentua sellaiseen, siksi arvotan kotini korkeammalle kuin miehen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi luopua, ettekö voi asua yhdessä sun luona kun tulee ajankohtaiseksi?
Todennäköisesti ei... Poikaystävällä on tarkat kriteerit, mitä asunnossa pitää olla jotta hän voi siellä asua, ja minun kotini ei täytä kriteereitä. Lisäksi tämä on minun makuni mukaan remppailtu, enkä todellakaan antaisi lupaa muokkailla minun itselleni teettämiä asioita. Eli kotini värimaailmakin on poikaystävän makuun väärä. Jopa asumisMUOTOKIN on väärä. Huoh...
Nyt kun tarkemmin lukee, niin ette taida olla valmiita vakavaan seurusteluun. Ei suhteessa loputtomiin voi olla vain minäminäminäeikäkukaanmuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, sinä arvostat omaa kotiasi niin korkealle, että pystyt sanomaan ettet ehkä koskaa tule siitä luopumaan. Se on aika iso ja oleellinen asia, joka sinun tulisi kertoa myös kumppanille, jos kunnioitat häntä lainkaan.
Mielestäni tällaiset asiat ovat sellaisia, joissa ei koskaan pidä tehdä toisen mieliksi. On aivan idioottimaista myydä rakas koti sydämenkuvat silmissään, todeta ettei suhteesta tule mitään, ja sitten olla tyhjän päällä. Entiseen kotiin ei ole paluuta ikinä ja kaikki on päin peetä. En voisi alentua sellaiseen, siksi arvotan kotini korkeammalle kuin miehen. Ap
Se talo voi vaikka palaa, sortua tai asuntosi homehtua niin pahasti ettet voi siinä enää koskaan asua.
Vierailija kirjoitti:
Onko asunto siis täysin uusi? Kun sanot että inhottaisi palata asumaan siihen vuokralaisen jälkeen. Ainakin nuo pelkosi vuokralle laittamisesta ovat ihan typeriä. Mikset tienaisi asunnollasi jos asut itse muualla?
Asuntoni on juuri remontoitu. Toki vuokralle laittaminen olisi sinänsä hyvä juttu, että kotini säilyisi minulla joka tapauksessa vaikka en itse asuisi siellä. Kuitenkin ottaisin riskin paikkojen hajoamisesta ja jos palaisin joskus asumaan tänne yksinäni, olisi vuokralainen varmasti naarmuttanut ja tuhonnut pinnat pilalle ja joutuisin remontoimaan uudestaan. Eikä kai muutenkaan yleensä muuteta yhteen ajatuksella, että palaa sitten aikanaan omaan kotiinsa yksin asumaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi luopua, ettekö voi asua yhdessä sun luona kun tulee ajankohtaiseksi?
Todennäköisesti ei... Poikaystävällä on tarkat kriteerit, mitä asunnossa pitää olla jotta hän voi siellä asua, ja minun kotini ei täytä kriteereitä. Lisäksi tämä on minun makuni mukaan remppailtu, enkä todellakaan antaisi lupaa muokkailla minun itselleni teettämiä asioita. Eli kotini värimaailmakin on poikaystävän makuun väärä. Jopa asumisMUOTOKIN on väärä. Huoh...
Minä ymmärrän sinua oikein hyvin. Älä anna poikaystävän hoppuilla ja painostaa itseäsi. Jos ajatus tuntuu pahalta, hän ei ole sinua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi luopua, ettekö voi asua yhdessä sun luona kun tulee ajankohtaiseksi?
Todennäköisesti ei... Poikaystävällä on tarkat kriteerit, mitä asunnossa pitää olla jotta hän voi siellä asua, ja minun kotini ei täytä kriteereitä. Lisäksi tämä on minun makuni mukaan remppailtu, enkä todellakaan antaisi lupaa muokkailla minun itselleni teettämiä asioita. Eli kotini värimaailmakin on poikaystävän makuun väärä. Jopa asumisMUOTOKIN on väärä. Huoh...
Hmm, kuulostaa siltä, että olette ainakin tuossa suhteessa kovin erilaisia, eikä kummallakaan ole hirveästi halua joustaa... oletteko muissakin asioissa yhtä ehdottomia? Voi olla vähän vaikeata teille molemmille muuttaa yhteen, koska silloin joutuu tekemään kompromisseja.
Unohda koko tyyppi, et ole valmis parisuhteeseen.
Jos muutatte joskus yhteen, niin pidä asunto sijoituksena. Saat vuokrarahat ja pitää asunnon vaikka vanhuutesi varalle. Jos se on mahdollista, niin mitä haittaa siitä olisi? Elä tee pienestä asiasta ongelmaa. Sua vain jarruttaa joku muu asia ja pistät sen asunnon piikkiin. Ehkä et halua muuttaa miehen kanssa?
Olet täysin sekopää, suosittelen terapeuttia. Kotia ei ole tarkoituksena pitää perheenjäsenenä vaan käyttötavarana kuten vaikka autoa.
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta luopua omasta rakkaasta kodistasi parisuhteen takia. Huomioi kuitenkin, että kaikki miehet eivät erikseen asumista hyväksy.
Voisikto vuokrata kotiasi lyhytaikaisesti? Esim. työsuhdeasunnoksi muutaman kuukauden työkomennuksille? Lääkisopiskelijalle, joka tulee suorittamaan harjoitteluaan teidän terveyskeskukseenne? Perheelle, jonka lapsi on teidän lähisairaalassa hoidossa? Ihan tilanteen mukaan.
Ei vuokrakämpän tarvitse olla airbnb-bordelli, eikä vuokralaisiksi tarvitse ottaa viisihenkilöistä lapsiperhettä ja isoa koiraa.
Älä luovu kodistasi.
Jos miehelle ei erikseen asuminen käy, ei häneen kannata tuhlata aikaansa.
Parisuhde voi olla paljon parempi silloin kun molemmilla on oma koti, ei kaikkea tarvitse jakaa.
Ei koko ajan tarvitse nyhjätä yhdessä.
Ei joka aamu ole pakko haistella toisen rikinkatkuista hönkäilyjä, pieruja ja katsella unen tuhrimia silmiä.
Saa siivota omat sotkut.
Saa olla oma itsensä ilman komromissejä.
On joku yksityisyys.
Omat ruuat ja omat kaikki.
Juurihan palstalla oli 40+ mies, joka halusi aikuiseen parisuhteeseen, jossa asutaan erillään. Sinun pitää löytää vain samanhenkinen kumppani!
Kerro vaan mietteesi tyypille heti, reiluuden nimissä. Ei saa vedättää, jos rakastaa.