Aiotko jäädä yksineläväksi leskirouvaksi miehesi kuoleman jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä jää kotiin kuolemaan. Suruajan jälkeen alkaisin katsella uutta ja nuorempaa kumppania, niin ettei tarvitsisi toista kertaa jäädä leskeksi.

Saman tein. Jäin leskksi 36 -vuotiaana.

Riippuu varmaan minkä ikäinen olisin, nyt kolmekymppisenä tuskin jäisin, 60-70 vuotiaana ehkä?

25v kaverin vaimo kuoli vähän ennen vuoden vaihdetta, tuskin on loppuelämänsä yksin.

Hyvin todennäköisesti jään, nyt ainakin tuntuu siltä, ettei enää jaksaisi sitä parinetsimistä ja koko kuviota. Vaikka mistä sen sitten tietää.

Eipä kävisi edes mielessä ottaa ketään miestä passattavaksi! Tämä nykyinen kun on itseohjautuvaa sorttia ja mitä on tuttuja kuunnellut, niin iso osa miehistä odottaa nimenomaan kotihengetärtä puolisokseen. En ole sellainen.

Äitini jäi aikoinaan 55v iässä leskeksi ja hänellä oli aika lailla kyselijöitä, joista iso osa oli sellaisia, jotka etsivät kotia! Kun vaimon kanssa oli mennyt sukset ristiin tai oli lähdetty kotoa, mutta toinen nainen tuli järkiinsä, niin leskeltähän sitä ryhdyttiin lempeä etsimään. Turhaan.

Enpä osaa sanoa, katsotaan sitten uudestaan, jos miehen joskus saan ja joka kuolee ennen mua.

N45

Kyllä. Olisin ollut jo kahdesti aviossa. Nykyiseltä puoisoltani jäisi niin suuret saappaat, että tuskin niitä kukaan pystyisi kuitenkaan täyttämään, ja vähempään en enää tyytyisi.