uskaltaisitteko tässä tilanteessa

harkita toista lasta: Ainokainen aloitti koulun. Uusi kiva tilava koti. Mies hyvässä työssä, saa ehkä ylennyksen. Kaikki muu paremmin kuin kunnossa, paitsi mun osaltani. Olen maanis-depressiivinen ja olen lääkityksellä. Edellisen lapsen kanssa ei ollut mitään ongelmia, elämäni onnellisinta aikaa. Tuoolloin minulla ei tosin ollut diagnoosiakaan eikä lääkitystä. Jos haluaisin raskautua, täytyisi lääkitystä vähintään muuttaa.



Tiedän olevani hyvä äiti, mutta kuitenkin...on olemassa se mahdollisuus että vaivun masennukseen tai sitten pärähdän aivan ylikierroksille jos lääkitykseen satutaan.



Mitä mieltä olette? Onko kokemuksia?