Tuleeko suomen kielen "meri" vanhasta englannin sanasta "mere" ?

Nähtävästi ei, vaan sana on tullut meille Baltiasta.

http://kirlah-kielet.blogspot.fi/2008/03/mist-sanat-ovat-suomen-kieleen…

"Balttilaisessa lainakerrostumassa on ensimmäistä kertaa mm. mereen liittyviä sanoja. Balttilaisten lainojen arvellaan olevan ajalta n. 1500 e.Kr.

-heimo, morsian, sisar, tytär; hammas, kaula, reisi, napa;

-lahti, luhta, meri, virta; hirvi, halli, ankerias, lohi, metsä jne"

Voi olla, että englannin kieleenkin se on tullut Baltiasta, englannissa on paljon lainoja muualta.

Kuvittelet sä että Suomessa ei puhuttu merestä ennenkuin joskus keskiajalla lainattiin sana jostain briteistä?

Meri on paaaaaaaaljon vanhempi sana.

Voi hyvin olla johdos, tosin todennäköisempänä pidän latinaa (mare).

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelet sä että Suomessa ei puhuttu merestä ennenkuin joskus keskiajalla lainattiin sana jostain briteistä?

Meri on paaaaaaaaljon vanhempi sana.

Suomen kielen vanha sana merelle / isolle järvelle (ei välttämättä eroteltu enempää kuin sen mitä silmä näki) on esim. ulappa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelet sä että Suomessa ei puhuttu merestä ennenkuin joskus keskiajalla lainattiin sana jostain briteistä?

Meri on paaaaaaaaljon vanhempi sana.

Suomen kielen vanha sana merelle / isolle järvelle (ei välttämättä eroteltu enempää kuin sen mitä silmä näki) on esim. ulappa

Ihmiset ne vain muuttuu typerimmiksi. Kuvitteletko sinä ettei muinaisen suomalaiskansan tyypeillä ollut makuaistia erottaa mikä on järvi ja mikä meri?

Lähtökohta melkein kaikilla Euroopan kielillä meri sanalle näyttää olevan joku ikivanha protoindoeuroopalaisen kantakielen m<vokaali>r<vokaali> tyyppinen sana.

Se että kopsattiinko meri sana Suomeen vanhasta englannista on höpsö hypoteesi koska olemme olleet paljon läheisemmissä tekemisissä muiden kielten kanssa jossa meren tapainen sana on ollut, eestissähän se on aivan sama.

Sen sijaan englannin kieleen on tullut lainasana boy suomen sanasta poika, samoin kuin ruotsin kieleen muodossa pojke. Harvemminhan sanat noin päin lainautuvat, mutta tuossa tapauksessa kyllä. Se on meiltä lainautunut germaaniseen alkukieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelet sä että Suomessa ei puhuttu merestä ennenkuin joskus keskiajalla lainattiin sana jostain briteistä?

Meri on paaaaaaaaljon vanhempi sana.

Suomen kielen vanha sana merelle / isolle järvelle (ei välttämättä eroteltu enempää kuin sen mitä silmä näki) on esim. ulappa

Ihmiset ne vain muuttuu typerimmiksi. Kuvitteletko sinä ettei muinaisen suomalaiskansan tyypeillä ollut makuaistia erottaa mikä on järvi ja mikä meri?

Kieltä käytetään siihen mihin on tarve. Vedestä on kalastettu, juomavesi lienee haettu enimmäkseen puroista, vesillä on kuljettu, paljon jokia pitkin. Suomen rantaviivat ovat olleet erinäköiset. Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

*

Tiedätkö, että on kieliä, joissa ei ole on vain muutama lukusana - ja että muinaissuomalaisilla ei ole ollut sanaa siniselle?

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelet sä että Suomessa ei puhuttu merestä ennenkuin joskus keskiajalla lainattiin sana jostain briteistä?

Meri on paaaaaaaaljon vanhempi sana.

Onhan mahdollista, että merelle oli jokin muu sana aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

No ruotsissa "sjö" tarkoittaa edelleen sekä järveä että merta...

Mitään englannin kieltä ei ollut ennen keskiaikaa. Suomi on vanhempaa perua.

Englanti on lähinnä ranskalaisia ja kreikkalaisia lainasanoja, alkuperäistä germaanista sanastoa on vähemmän. Meri on ranskaksi la mer, mikä puolestaan tulee latinan mare -sanasta.

Varmaan se mermaidin alkuosa on ranskaa. Neito on ruorsiksi mö, ja tyttö saksaksi Mädel. Kai se mermaidin loppuosa on germaanista alkuperää.

Suomessa on kymmeniä sanoja lumen eri muodoille, joten siinä mielessä olisi hassua, jos merelle ja järvelle olisi ollut sama sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Merisuola on paljon parempaa kuin jozo. En ole koskaan ostanut Jozoa vaikka kokeillut olenkin. Suomen rannkolla ei edes ole merta vaan murtovesi. Makeaa vettä, johon on sekoittunut vähän suolaista vettä.

Kuten jo todettu, niin tuskin. Esim. monessa nyk. slaavilaisessa kielessä meri on "more" tjsp. Todennäköisemmin se on peräisin jostain indoeurooppalaisesta kantakielestä (joka ei btw välttämättä tarkoita latinaa) ja jotain kautta jossain vaiheessa lainautunut suomen kieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

No ruotsissa "sjö" tarkoittaa edelleen sekä järveä että merta...

Ja hav ei tarkoita.

Onko tämä joku stealth saara-keskustelu? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Merisuola on paljon parempaa kuin jozo. En ole koskaan ostanut Jozoa vaikka kokeillut olenkin. Suomen rannkolla ei edes ole merta vaan murtovesi. Makeaa vettä, johon on sekoittunut vähän suolaista vettä.

Kusisesti jokatapauksessa käy jos pelästään sitä juomalla yrität elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Merisuola on paljon parempaa kuin jozo. En ole koskaan ostanut Jozoa vaikka kokeillut olenkin. Suomen rannkolla ei edes ole merta vaan murtovesi. Makeaa vettä, johon on sekoittunut vähän suolaista vettä.

Kusisesti jokatapauksessa käy jos pelästään sitä juomalla yrität elää.

Oikeassa meressä suolaa on 3.5 %. Meidän lätäkössä paikoitellen vain 0,3 %. On se nyt lähinnä vitsi väittää tätä litkua mereksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merta ja isoa järveä ei ole välttämättä tarvinnut erottaa muulla kuin sillä, että toinen on juomakelvotonta ja toista voi juoda, jos se on puhdasta.

Ja tämä on muinaisina aikoina ollut niin iso asia että varmasti olleet omat sanat kuvaamaan näitä erilaisia vesiä. Puhumme nyt aikakaudesta jolloin vesi ei tullut kraanasta kun maksoi yhtiövastikkeen eikä suolaksi haettu Jozoa lähialepasta.

Merisuola on paljon parempaa kuin jozo. En ole koskaan ostanut Jozoa vaikka kokeillut olenkin. Suomen rannkolla ei edes ole merta vaan murtovesi. Makeaa vettä, johon on sekoittunut vähän suolaista vettä.

Kusisesti jokatapauksessa käy jos pelästään sitä juomalla yrität elää.

Oikeassa meressä suolaa on 3.5 %. Meidän lätäkössä paikoitellen vain 0,3 %. On se nyt lähinnä vitsi väittää tätä litkua mereksi.

Joo, Suomi on ihan perseestä, merikin on vääränlainen. Prkl. Varmaan paluumuuttajille iso shokki tuokin.