Koira-allergia, astma ja isovanhemmat - järki lähtee

Kyllä on taas tilanne. Pojallani on ollut aika hankalasti hoidettava astma, joka aktivoituu etenkin pörröisten ja ihanien eläinten lähettyvillä (mikä on tragedia eläinrakkaalle pojalle). Vanhempani, jotka ovat paljon olleet pojan kanssa tekemisissä, alkoivat suunnitella koiran hankkimista. Sanoin, että he totta kai saavat tehdä niin kuin haluavat, mutta että poikani ei voi sen jälkeen tulla enää isonvanhemppille. En painostanut, en raivonnut, vaan totesin asian.

No, koira hankittiin. Ja kuinka ollakaan, poikani saa siitä oireita - vaikeita. Vanhempieni mielestä tämä on vain hyvää siedätystä pojalleni, että pitää vain sinnikkäästi käydä paikalle, niin kyllä se siitä asettu. No ihan vitun hyvää, kun toinen ei saa henkeä ja on ihan tuskissaan. Tämä testattiin kertaalleen ja sen jälkeen totesin, että poika ei siellä enää käy.

Sitä valittamisen, nillittämisen, parkumisen ja syyllistämisen määrään. "Sirkka koirapuistosta" on sanonut, että hänen siskontytön naapurinsa oli juuri näin päässyt allergiasta (ei siis astmasta) eroon ja minä olen vain hysteerinen. Voi jumalauta että menee hermot. Juuri aamuisen parkumispuheluun vastanneena tulin tänne tilittämään, kun ei, me emme tule tänäänKÄÄN heille syömään, koska en halua vaarantaa lapseni terveyttä.