En tiedä miten jaksan, mies jätti mut ja 5kk vauvan

Hae apua.

Tsemppiä.

Jaksamista.

Kuulostaa varmaan ilkeältä vaikka en tätä v*ttuiluna sano, mutta itsehän päätit lapsen tehdä joten en koe, että sinulla on oikeutta valittaa

Mikä mulkku, kakkonen! Eikai ap valinnut perheen hajoamista?

Kakkonen voi hajota omaan elämäänsä kun itseltäänkään ei riitä sympatiaa muille.

Soita neuvolaan ja pyydä apua, entä sukulaiset?

No olipa taas fiksu kommentti nro 2.Ap päätti tehdä lapsen mutta päättikö tehdä yksin? Ne on kaksi eri asiaa.Ja kenestäkään miehestä ei voi etukäteen tietää onko isäksi.Totuushan selviää vasta kun se tulee isäksi.Daa? Mutta aloita vaikka neuvolasta.Kerro suoraan tilanteesi että olet yksin ja väsynyt.

Voi, tuntuu varmasti pahalta ja raskaalta. Toivon, että sinulla on läheisiä ihmisiä jotka auttavat. Aika auttaa, yritä vaan jaksaa pitää hyvää huolta vauvastasi ja itsestäsi! ❤️

Hyvin jaksat, tiedän kokemuksesta. Nyt voit keskittyä täysillä ihanaan vauvaasi ja itseesi. Ei tarvitse huolehtia kenenkään aikuisen tuntemuksista tai jakaa omaa aikaansa vauvalle ja aikuiselle. Vauva aika voi olla rikasta ilmman sitä miestäkin! Hän tulee katumaan, että jäi paitsi lapsensa ensimmäisistä kuukausista ja vuosista. Suuntaudu ulkomaailmaan! jos olet parisuhteessa unohtanut ystäväsi, niin nyt on aika virkistää ystävyyssuhteet uuteen kukoistukseen. Kerrankin on aikaa kyläillä ja kahvitella vaikka ihan arkiäivisin. Halaus!

Oliko yhteinen päätös jättää ehkäisy? Vai oliko sattuman sanelema juttu ts oli ehkäisy mutta jossain kohtaa ehkäisy petti? Vaadit elarit ja ne tulee tulojen mukaan. Kyllä sinä pystyt kun jätät muut menot kokonaan pois ja keskityt vauvaan. 

Vierailija kirjoitti:

Soita neuvolaan ja pyydä apua, entä sukulaiset?

No ei ne neuvolan terveydenhoitajat mitään aputätejä ole jotka tulee lasta hoitamaan kun aloittajaa väsyttää. Eikä ne anna parisuhdeneuvojakaan eikä hae miestä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soita neuvolaan ja pyydä apua, entä sukulaiset?

No ei ne neuvolan terveydenhoitajat mitään aputätejä ole jotka tulee lasta hoitamaan kun aloittajaa väsyttää. Eikä ne anna parisuhdeneuvojakaan eikä hae miestä takaisin.

Omasta kokemuksestani tiedän, että neuvolan kautta on mahdollista saada perhetyöntekijä kotiin, toki rahallista korvausta vastaan.

Kakkonen täällä.

Muille kommenttiani kritisoiville: ei tarvi hajota elämään, kun tekee lapsia silloin kun tietää pärjäävänsä niiden kanssa vaikka sitten yksin.

Ihan kamala tilanne.mulla ja exällä tuli ero ja erilleen muutto kun vauva oli reilu 2kk..nyt vauva on 6ja puoli kk.

Tää on ihan älyttömän raskasta kaikki yksin.

Ei ne sukulaiset,neuvola ym.tunne pienen vauvan tarpeita ja eleitä ym.tunnista jos näiltä hoitoapua tarkoitetaan pyytää ja sitä lepoa tämän kaiken pyörityksen keskellä eniten tarvitsisikaan,mutta ihminen on tarvittaessa todella sopeutuvainen,olen huomannut.

Vauva tarvitsee äitään ja äitinä tarvitsee kumppanin tukea äitiyteen,näin tunnen asian omalla kohdallani mutta koska niin ei toteudu niin suhtaudun tilanteeseen niin että vauva tarvitsee ja ennenkaikkea hänen perusoikeutensa on saada mahdollisimman hyvä elämä,teen kaikkeni ja parhaani sen eteen,jokapäivä.

Kiitos tsempeistä. En tosiaan ajatellut joutuvani eron keskelle varsinkaan vauvan ollessa pieni.

Ap

Elämään voi kyllä hajota vaikka suunnittelis sen miten etukäteen.Yksinhuoltajaäiti voi vaikka sairastua syöpään ja kuolla.Elämä voi yllättää monella tavalla.Jos noin ajattelis niin ei sitä uskaltais muuta ku möllöttää yksin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Elämään voi kyllä hajota vaikka suunnittelis sen miten etukäteen.Yksinhuoltajaäiti voi vaikka sairastua syöpään ja kuolla.Elämä voi yllättää monella tavalla.Jos noin ajattelis niin ei sitä uskaltais muuta ku möllöttää yksin kotona.

Tämä oli hauska😄 Voihan se väsynyt yh-mamma kuolla syöpään samalla tavalla kuin pirteä yh-mammakin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä mulkku, kakkonen! Eikai ap valinnut perheen hajoamista?

Sitä ei voi ulkopuolinen tietää. On se ainakin mahdollista, ehkä hän kohteli miestään huonosti.

Kokemusta täälläkin, erona vain se, että lapsen isä päätti häippäistä raskausaikana hieman ennen laskettua aikaa. Ei oo koskaan tullut edes tapaamaan lastaan, enkä ole kuullut hänestä mitään lähdön jälkeen. Hauskaa, kuinka mies voi olla täysillä mukana perhettä perustamassa mutta kuinka helppoa näille sit on vaan häippäistä kun siltä tuntuu. Mutta en silti valita, koska voin ihan rehellisesti sanoa että olen pärjännyt ihan pirun hyvin yksinkin. 

Tsemppiä!

Hauskahan se oli ja totuuskin voi olla pelottava.Että joskus vaikka miten suunnittelis voi käydä toisin.Eix oo hurjaa.....Vähän kun vanhemmaksi elää niin oppii tällasta kaikkee:)

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta täälläkin, erona vain se, että lapsen isä päätti häippäistä raskausaikana hieman ennen laskettua aikaa. Ei oo koskaan tullut edes tapaamaan lastaan, enkä ole kuullut hänestä mitään lähdön jälkeen. Hauskaa, kuinka mies voi olla täysillä mukana perhettä perustamassa mutta kuinka helppoa näille sit on vaan häippäistä kun siltä tuntuu. Mutta en silti valita, koska voin ihan rehellisesti sanoa että olen pärjännyt ihan pirun hyvin yksinkin. 

Tsemppiä!

Tällaiset tekstit antavat toivoa, kiitos!

Ap