Voiko yliopistossa pärjätä, jos ei ole kovin hyvä englannissa ja ruotsissa?

Aika paljonhan materiaaleja on englanniksi jo ihan peruskursseilla ja onhan välillä ollut puhetta, että maisterivaihe muutettaan kokonaan englannin kieliseksi. Tämä tuskin toteutuu ihan ihan lähiaikoina, tai edes ollenkaan.

Olen yrittänyt petrailla enkun ja ruotsin kielitaitojani, mutta kielipääni on ilmeisesti vaan todella huono,siksi ei jää oikein mitään mieleen.. En usko, että minusta tulee koskaan taitavaa ruotsissa ja englannissa. En tiedä kuinka paljon tähän vaikuttaa ehkä se, ettei minua kummatkaan kielten opiskelu edes kiinnosta, itseäni varten, vaan se on lähinnä pakkopullaa. Minulla on sitten muunlaisia kiinnostuksenkohteita ja taitoja, joissa olen hyvä. Keskittyisinkin mieluusti elämässäni siihen, missä olen oikeasti hyvä, enkä hakkaisi päätäni seinään ruotsissa ja enkussa.

P.s. Myönnän, että minulla liittyy myös häpeää huonoon kielitaitooni, koska hyvää kielitaitoa arvostetaan Suomessa niin paljon.

-Ap

Ruotsia ei käytännössä tarvitse opinnoissa ollenkaan (ellet mene opiskelemaan Suomen historiaa tai ruotsin kieltä).

Jos yhtään mitään luonnontieteitä opiskelet, niin englantia on varsinkin maisterivaiheessa jopa enemmän, kuin suomea. Lisäksi tieteellisten julkaisujen ja perusteosten (jota ei ole useinkaan järkeä kääntää suomeksi) lukeminen alkaa ensi hetkistä lähtien, joten vaikeaa on ilman englantia pärjätä.

Mutta rohkeasti vaan, mulla on yksi kaveri joka arasteli englannin osaamattomuuttaan, mutta sitten lähti vaihtoon ja se parani rutkasti ihan puolessa vuodessa. Kyllä se sieltä tulee, älä sen takia jätä mitään väliin. Oikein änget ittes vaihtarien seuraan ja otat kaiken ilon irti siitä, että vielä sä sen englannin handlaat :)

Riippuu aineesta. Suomella pärjää yhteiskunta-, kasvatus-, oikeus- ja lääketieteessä sekä teologiassa. Kauppatieteessä sekä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknisessä koulutuksessa oppimateriaali on taas käytännössä kokonaan englanniksi.

Englanninkielisten oppikirjojen lukemiseen tottuu aika nopeasti. Samaa sanastoa siellä pyörii eli vaikka alkuun joudut käyttämään sanakirjaa, nopeasti ne kuitenkin jää mieleen. Ihan eri tavalla kuin englannin kursseilla, joissa se kirjan teksti ja sanaluettelot eivät liity varsinaisesti mihinkään. Nyt kun se teksti on omaa alaasi, se jää paljon paremmin mieleenkin.

Riippuu ihan alasta. Joillakin aloilla kaikki ajankohtainen materiaali on englanniksi, koska suomalaisetkin väitöskirjatason tutkijat kirjoittavat usein englanniksi. Tutkimusten julkaisemisessa suomeksi ei ole juuri järkeä, jos haluaa kansainvälisen tason tutkijaksi ja opiskelijat lukevat sitä, mitä tutkijat kirjoittavat. Luennot sentään lienevät suomeksi, jollei englannin käytölle ole erityistä syytä. Summa summarum: joillakin aloilla pärjätäkseen on pakko osata lukea tieteellistä tekstiä englanniksi.

Minulle englanniksi opiskelu on noin. 10 kertaa raskaampaa vaikka olenkin ihan ok englannissa. Viime vuosina kuitenkin kurssit muuttuneet englannin kielisiksi. No valmistun sit vähän hitaammin.

Kaikilla on pakollinen virkamiesruotsi oli ala mikä tahansa. Gradusta tuskin selviää suomenkielisellä materiaalilla. Vierailevat luennoitsijat eivät välttämättä osaa suomea. Mutta voit käydä yliopiston opolla juttelemassa etukäteen ja kysymässä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on pakollinen virkamiesruotsi oli ala mikä tahansa.

Riippuu vähän yliopistosta, mutta usein tuosta päästetään läpi, vaikkei mitään osaisikaan. Sehän on pelkkä poliittinen pakko, eikä liity mitenkään siihen opiskeltavaan alaan.

Kannattaa tutkailla opinto-oppaita ja katsoa, kuinka paljon kursseilla on englanninkielistä kirjallisuutta. Joissakin aineissa kursseja voi valikoida sen verran että ei välttämättä tule vieraskielisiä kirjoja.

Kyllä tuo on alakohtaistakin (joillakin aloilla melkein kaikki kirjallisuus on englanniksi, useimmilla ainakin osa), lähtökohtaisesti sanoisin että vähintään tyydyttävä englannin taito on aika välttämätön yliopistotason opinnoissa. Ruotsilla taas ei ole yleensä varsinaisten opintojen kanssa mitään tekemistä. Pakollinen virkamiesruotsin kurssi on lähinnä kiusantekoa ja pakkoruotsittajien egon pönkittämistä, mutta kyllä siitä yleensä kuitenkin läpi pääsee. Heikko englannin taito on kokonaisuuden kannalta selvästi isompi ongelma.

Matematiikassa lähes kaikki on suomeksi, ja niitä englanninkielisiä kursseja ei ole pakko valita. Perus- ja aineopinnoissa kaikki suomeksi, syventävissä siis joitain englanninkielisiä, mutta myös tarpeeksi ihan suomeksi. Olen lukenut ~500op, joista vain noin 20op englanniksi. Tilastotiedossa taas perus- ja aineopinnot suomeksi, syventävät noin 75% englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Pakollinen virkamiesruotsin kurssi on lähinnä kiusantekoa ja pakkoruotsittajien egon pönkittämistä, mutta kyllä siitä yleensä kuitenkin läpi pääsee. Heikko englannin taito on kokonaisuuden kannalta selvästi isompi ongelma.

Tämä on totta.

Eikö olekin hassua, että englannin opiskelu ei ole Suomen kouluissa pakollista, vaikka sen osaamattomuus käytännössä estää yliopisto-opinnot? Ja ruotsi taas on pakollista, vaikka sitä ei oikeasti tarvita juuri missään.

Itse en ainakaan omista opinnoistani selviäisi ilman vankkaa englannin ymmärtämystä. En tiedä mitä ikäluokkaa olet, mutta olisiko mahdollista etsiä esimerkiksi netistä juttukaveri, jonka kanssa rupatella englanniksi? Myös itseä kiinnostavista asioista voi lukea vieraalla kielellä. 

Heikolla ruotsilla pääsee hyvin vaikka tuplatohtoriksi.

Heikolla englannilla ei pääse edes kandidaatiksi, jos ala on edes etäisesti luonnontieteellinen.

Älä huoli, yliopistoon pääsevä mutta englanninoppimiseen kykenemätön ihminen on satuolento. Harjoittelulla, toistolla, sinnikkyydellä ja hyvällä asenteella onnistut.

Mä opiskelin HY:ssä 90-luvulla valtiotieteitä. Jo silloin n. 80% oppimateriaaleista oli englanniksi, jo ihan perusopnnoissa, luennot oli suomeksi. Ja et valmistunut, jos virkamiesruotsi ei ollut suoritettu. Että en tiedä,miten tuolta olisi ilman englanin ja (auttavaa) ruotsin kielen taitoa valmistunut.

Missä ihmeen pilipaliyliopistossa pääsee ilman englanninkielisiä tenttikirjoja edes yleisopinnoista läpi? Ruotsilla ei tee mitään, virkamiesruotsin kun saa läpi, se on siinä, mutta enkku on välttämätön. Graduun voi tarvita muitakin kieliä.

Sinne vaan mukaan opiskelemaan. Ammattisanaaton oppii nopeasti. Ja se riittää. Poika on Helsingin yliopistossa. On ihan nolla kielissä, aina ollut. Opinnot on mennyt hyvin, opiskelee valtiotieteitä.

Joten älä masennu näistä epäkannustavista viesteistä. Se on onnistui kyllä!

Vierailija kirjoitti:

Matematiikassa lähes kaikki on suomeksi, ja niitä englanninkielisiä kursseja ei ole pakko valita. Perus- ja aineopinnoissa kaikki suomeksi, syventävissä siis joitain englanninkielisiä, mutta myös tarpeeksi ihan suomeksi. Olen lukenut ~500op, joista vain noin 20op englanniksi. Tilastotiedossa taas perus- ja aineopinnot suomeksi, syventävät noin 75% englanniksi.

Mutta nyt Ison Pyörän myötä kaikki maisterivaiheen opinnot tulevat olemaan englanniksi.