Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin tulee konmarittajat myyjinä näistä mieleen :)
05.01.2017 |
Kommentit (13)
Mä luulen, että noita esineitä kauppaavat sellaiset ihmiset, jotka tyhjentävät läheisen kuolinpesää, eivätkä tunne esineitä ja niiden arvoa. Omalla isällänikin oli (yllättäen) joitain ihan hyvällä hinnalla myyntiin menneitä astioita, oman isänsä kuolinpesän peruja. Jos ei olisi hetkeä googletellut, olisi saattanut meiltäkin mennä astioita kirppikselle tyyliin eurolla tai jopa suoraan lahjoituksena SPR:n konttiin (jonne muutenkin vietiin kaikkea sekalaista sälää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tietenkään ei voi ottaa niitä kuolleen läheisen tavaroita muistoksi itselleen ja seuraaville sukupolville. Kyllä ihmiset on itsekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Ja tietenkään ei voi ottaa niitä kuolleen läheisen tavaroita muistoksi itselleen ja seuraaville sukupolville. Kyllä ihmiset on itsekkäitä.
Miksi kenenkään pitäisi säilöä sellaisia tavaroita, joista itse ei pidä, pelkästään sen takia, että ne ovat perittyjä? Ei tavara tuo sitä muistoa vaan ihan muut asiat. Ei minulla ole mitään tunnesiteitä niihin tavaroihin, joita en isälläni edes tiennyt olevan. Esimerkiksi isän valokuva-albumit ovat huomattavasti tärkeämipä, ja ne ovat visusti tallessa.
-2
Eiköhän konmarittaja nimenomaan säilyttäisi tuollaiset esineet. Jos on hankkinut vaikka 50 euron arvoisen designsamppanjalasin niin eiköhän se ole ostettu nimenomaan asiakseen eikä vain yleisen samppanjalasitarpeen vuoksi. Kuolilnpesistä, varastohuutokaupoista ja varastojen tyhjennyksistä tuollaisia löytyöjä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Ja tietenkään ei voi ottaa niitä kuolleen läheisen tavaroita muistoksi itselleen ja seuraaville sukupolville. Kyllä ihmiset on itsekkäitä.
Itsekkäitä? Mieti mikä määrä tavaraa siitä kertyy kun kaikkien edellisten sukupolvien tavaroita pitäisi säilöä jossain. Ja miksi niitä pitäisi säilyttää jos ne eivät tuota itselle mitään iloa. Parempihan se on laittaa kiertoon jollekin sellaiselle joka arvostaa niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs kun saat jotain perintöä vanhemmiltasi ja puoliso huutaa että niitä tavaroita et tuo? Kumman tahdon mukaan toimitaan?
Vierailija kirjoitti:
Ja tietenkään ei voi ottaa niitä kuolleen läheisen tavaroita muistoksi itselleen ja seuraaville sukupolville. Kyllä ihmiset on itsekkäitä.
Joo-o, mutsilla oli 3 edesmennen tätisnä kamat huushollisaan ja omat päälle. Arvaa oliko kiva tyhjentää talo ennen myyntiä. Hommattiin trokari joka keräsi naamaansa nyrpistellen, pilkkahintaan arvokkaat päältä 8hymyili varmaan vasta kun pääsi portista ulos saaliinsa kanssa) ja loput lavalle.
Mihin minä ne olisin tunkenut, olin jo 15v aiemmin ehtinyt varustaa oman kotini itselleni sopivilla tavaroilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän konmarittaja nimenomaan säilyttäisi tuollaiset esineet. Jos on hankkinut vaikka 50 euron arvoisen designsamppanjalasin niin eiköhän se ole ostettu nimenomaan asiakseen eikä vain yleisen samppanjalasitarpeen vuoksi. Kuolilnpesistä, varastohuutokaupoista ja varastojen tyhjennyksistä tuollaisia löytyöjä tekee.
Ei säilyttäisi, jos on vasta hurahtanut konmaritukseen ja on hävittämässä tavaraa, juuri niitä vanhemmilta ja isovanhemmilta saatuja jotka ei juuri nyt tuota iloa.
En minä näkisi mitään ongelmaa siinä että heitän muun roinan ohella roskalavalle jonkun vanhan kipon, josta olisin saattanut saada pari kymppiä jos olisin onnistunut löytämään sille jostakin maailman kolkasta kiinnostuneen ostajan. Tai vienyt kirpputorille hintaan 0,50e. Minua ei ilahduta pätkääkään se että esineellä saattaa jollekin olla keräilyarvoa, jos se on minulle arvotonta roskaa. Taloudellinen tappiokin on siivouksen hyötyyn nähden vähäinen.
Minulla KonMarin myötä lähteneet tavarat ovat päätyneet joko SPR:n Konttiin, UFF-laatikkoon (lähinnä uudenveroisia kenkiä ja pari takkia) tai roskiin ja olen ratkaisuuni tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän konmarittaja nimenomaan säilyttäisi tuollaiset esineet. Jos on hankkinut vaikka 50 euron arvoisen designsamppanjalasin niin eiköhän se ole ostettu nimenomaan asiakseen eikä vain yleisen samppanjalasitarpeen vuoksi. Kuolilnpesistä, varastohuutokaupoista ja varastojen tyhjennyksistä tuollaisia löytyöjä tekee.
Ei säilyttäisi, jos on vasta hurahtanut konmaritukseen ja on hävittämässä tavaraa, juuri niitä vanhemmilta ja isovanhemmilta saatuja jotka ei juuri nyt tuota iloa.
"...ei juuri nyt tuota iloa." Miten ihmeessä ne tavarat rupeaisi joskus tulevaisuudessa tuottamaan iloa jos ne ovat nyt henkilölle vain arvotonta roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän konmarittaja nimenomaan säilyttäisi tuollaiset esineet. Jos on hankkinut vaikka 50 euron arvoisen designsamppanjalasin niin eiköhän se ole ostettu nimenomaan asiakseen eikä vain yleisen samppanjalasitarpeen vuoksi. Kuolilnpesistä, varastohuutokaupoista ja varastojen tyhjennyksistä tuollaisia löytyöjä tekee.
Ei säilyttäisi, jos on vasta hurahtanut konmaritukseen ja on hävittämässä tavaraa, juuri niitä vanhemmilta ja isovanhemmilta saatuja jotka ei juuri nyt tuota iloa.
"...ei juuri nyt tuota iloa." Miten ihmeessä ne tavarat rupeaisi joskus tulevaisuudessa tuottamaan iloa jos ne ovat nyt henkilölle vain arvotonta roskaa.
Itselläni on vuosien varrella monikin esine alkanut "tuottamaan iloa" uudestaan. Esim. mummoni peruja olevat huonekalut, jotka eivät mahtuneet järkevästi edelliseen kotiini ja odottivat varastossa, ovat löytäneet uudesta kodista paikkansa. Onneksi ei tullut hävitettyä. Ehkä se ero oli siinä, etten nähnyt niitä huonekaluja koskaan arvottomina, enkä varsinkaan roskana.
Minun puolesta ihmiset saavat tehdä tavaroilleen mitä tykkäävät, säilöä myöhempää käyttöä varten tai hankkiutua eroon. Itse teen tasapuolisesti kumpaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla puheet Konmarista ja hänen iloa säteilevästä systeemistään olla laantumaan päin ?
En kyllä usko, että konmarittajilla on tuon ikäistä tavaraa kaapissa. Ja konmatittajat taitaa myydä netissä, ei kirppareilla, ovat yleensä nuorempaa polvea.