Kaksikielisyyden rikkaus on dynaaminen käsite
Kaksikielisyys on rikkaus silloin, kun itäsuomalaisia pakoteteen ruotsin opintoihin, mutta se ei missään tapauksessa ole rikkaus Ahvenanmaalla, jonka yksikielisyytä varjellaan tiukasti, eikä kouluissa ole edes pakkosuomea.
Kommentit (4)
Minä olen myös huomannut, että kaksikielisyys ei ole enää niin suuri rikkaus silloin kun se toinen äidinkieli on jokin muu kieli kuin ruotsi.
T: Kaksikielinen, mutta toinen äidinkieleni ei ole ruotsi.
En oo tarvinnut ruotsin kieltä koskaan. Ruotsalaiset puhuvat mielellään englantia suomalaisten kanssa. Muumiruotsi on niin naurettavan kuuloista muuteskin.
Vierailija kirjoitti:
En oo tarvinnut ruotsin kieltä koskaan. Ruotsalaiset puhuvat mielellään englantia suomalaisten kanssa. Muumiruotsi on niin naurettavan kuuloista muuteskin.
Ihan totta, seurustelin parikymppisenä useamman vuoden ruotsalaisen tytön kanssa (minä olen siis suomalainen nainen) ja tyttöystäväni sukulaiset puhuivat yleensä aina minulle englantia, koska ajattelivat sen olevan minulle helpompaa. Puhun ja ymmärrän kyllä ruotsia ihan kiitettävästi, mutta englantini on silti paljon sujuvampi.
Tyttöystäväni kanssa puhuimme lähinnä pelkkää englantia ja suomea, koska hän asui silloin täällä ja halusi oppia suomenkielen sujuvasti.
Nuori ahvenanmaalainen poika kysyi multa arasti, että voitaisiinko puhua englanniksi. Suomessa!!! Mulle olis käyny suomi, ruotsi tai englanti.