Työpaikkakiusauksen selvittely

Pakko purkaa mieltä anonyymisti tänne, kun salassapidettävästä asiasta ei saa puhua... Olen osittain vastuussa yhden tapauksen selvittelystä, jossa henkilö on joutunut oman kertomansa mukaan työpaikkakiusatuksi yksikön esimiehen taholta. Sinänsä mahdollista, mielestäni ko päällikkönainen on aina vaikuttanutkin sen tyypiseltä, että voisi ihan hyvin olla kiusaaja. Lisäksi alainen on selvästi kärsinyt vakavaa terveyshaittaa ja tullut lääkärintodistuksen mukaan työkyvyttömäksi pitkään kestäneen kiusauksen johdosta.

Minua nyppii se, että tapahtunutta on niin vaikea käsitellä asianmukaisesti. Työpaikalla, kun asia tuli ilmi, väki jakautui heti leireihin, joista pääosa on alkanut kehitellä kiusatusta kaikenlaisia teorioita, kuinka hän on psyykkisesti heikko ja ehkä motiivina kostaa esimiehelle jotain jne. Eli ihan ilman selvityksiä tuominnut kiusatun itsensä täysin ja ns nuoleskelee sitä päällikköä. Muutama vain on pysynyt asiallisena ja kannattanut ylipäätään asian ja syytösten tutkimista.

Olen itse halunnut, että ulkopuolinen asiantuntija selvittäisi tapausta, ja nyt olen alkanut saada puolittaista pelottelua korkeammalta taholta, että yritänkö leimata päällikköä kiusaajaksi, kun edes harkitsen mahdollisuutta, että väitteet olisivat totta ja ne pitivät tutkia. Kun sanon, että lain mukaan ne pitää ottaa vakavasti ja tutkia, niin vastataan, että syyllistynkin itse kunnianloukkaukseen ko päällikköä vastaan, jos edes puhun ääneen mahdollisuudesta, että syytökset ovatkin totta. Argh! Mielestäni olen siis ehdottomasti tässä oikeassa, että pitää säilyttää puolueettomuus ja tehdä tutkimukset, mutta painostus on kovaa. Kaipaisin kai kannustusta, että jaksaisin taistella noita tuulimyllyjä vastaan. Ja tarve purkaa mieltä jollekin, kun asiasta on tietysti tiukka salassapitovelvollisuus. Todella raskasta ja aika ihmeellistäkin.