Koulutusta vastaamattomassa työpaikassa - Turhautuminen

Tervetuloa tosielämään, yliopiston kuplassa maailma näyttää ihan toisenlaisela kuin se oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa tosielämään, yliopiston kuplassa maailma näyttää ihan toisenlaisela kuin se oikeasti on.

Ja tiedoksi, että olen tehnyt töitä 16-vuotiaasta asti. Kesät, illat, viikonloput. Monesti vielä raskaita töitä, eli en todellakaan ole sellainen valittaja, joka ensin maleksii yliopistolla 7 vuotta ja sitten lähtee etsimään ensimmäistä työpaikkaansa.

Tuttua. Suomi käyttää loistavasti verorahat kansan korkeakoulutukseen ja sitten pistetään ne kouluttautuneet kaupan kassalle. Hyvin käytettyjä veroeuroja. Mut tämä on sitä nykyaikaa. 

Tunnen sun tuskan. Mulla tosin on vaan yksi maisterin tutkinto, mutta tiedän sen tunteen, kun esimerkiksi kaupassa huomaa ihmisten olemuksesta kuka on duunari.

Kylmät väreet menee tollasten seurassa, kun tietää että niiden päässä ei liiku mikään muu kuin syöminen, työ ja parittelu. Ihan kuin muurahaiset (tein muuten gradun muurahaisten sosiaalisesta elämästä).

En minäkään ole oikein löytänyt koulutusta vastaavaa hommaa. Oikeesti kun ton gradun tekemiseen meni yli 10 vuotta. Ei sitä duunari tajua miten työlästä on selvittää kusiaisten sosiaalista elämää tuolla nuuksion korvessa. Talvellakin oli niin pirun kylmä ja muurahaiset jäässä. Kesäsin taas satoi niin pirusti, että muurahaiset hukkui kuoppaansa. Sen takia uppos aikaa, rahaa ja tupakkaa tohon. Nyt oon jo lähemmäs 40-vuotias ja vieläkin joudun näitten duunarien kanssa työskentelemään, kun kukaan ei tajua mun uraauurtavaa gradua.

Sama täällä. Täällä sitä istuskelen tylsässä toimistotyössä kahdeksan tuntia päivässä, ja älyllinen haaste on tasan 0. No, aloitin taas yliopisto-opiskelut, ja suoritan uutta tutkintoa työn ohella kokoaikaisesti, siitä saan kaipaamaani älyllistä haastetta. Nykyään täytyy vain olla tyytyväinen, että ylipäänsä on töitä. Ja minä olenkin ihan tyytyväinen - töitä on melko vähän, ja raha juoksee koko ajan, minä en.

Nykyisin tilanne on se, että jos haluaa tietyillä aloilla haastavaa tekemistä, siitä pitä varautua maksamaan eikä niin päin että sulle maksettaisiin. Sellaista vain arvostetaan, mitä voi myydä, vaikka en tosiaan tajua, miksi jonkun räiskintäpelin tekijää pitää arvostaa enemmän kuin vaikkapa historiantutkijaa.

Niinpä, koulutus ei kyllä takaa enään nykyään yhtään mitään. Olen töissä mihin oli hirveät vaatimukset, monta haastattelukierrosta jne, ja päivisin kirjoitan numeroita paperista erilaisiin ruutuihin tietokoneella. Koulutettu apinakin pystyisi tuohon.

Osa työntekijöistä on aloittanut samoissa hommissa tuolla yli 30v sitten suoraan oppikoulusta :D Mitään järjellistä keskustelua siellä ei pysty käymään tehtävien kehittämisestä tai siitä miten hommat voisi tehdä tehokkaammin. Nämä 60v työntekijät kokevat tehtävät erittäin haastellisiksi, jota kuka vaan ei niin vaan voikkaan tehdä... Ovat ilmeisesti päässeet määrittelemään palkattavien kriteerit. Toki nämäkin tehtävät varmaan on niille vaikeita, itselle ainoa haaste on pitää aivot edes minimissään hereillä. Aioin lähteä heti kun saan jotain muuta, tästäkin työstä olisi varmasti joku pitkäaikaityötön merkonomi todella onnellinen, ja voisi sitten noiden oppikoululaisten kanssa päivitellä tehtävien haasteita. 

Minä olin "haastavassa" teknistä koulutusta vaativassa hommassa määräaikaisena muutama vuosi sitten. NE vähät työt mitä yleensä oli, niistä olisi selvinnyt varmasti kuka tahansa yläasteikäinen yhtä hyvin. Vain n. 5 % työajasta oli oikeitan insinöörin töitä. No sain hienon tittelin työtodistukseen kahvinkeitosta, hyllyjen järjestelystä ja kopioinnista. Nyt on sentään vähän vaativampi työ. 

Ehkä et ole koulutustasi vastaavassa työssä mutta oletko varma ettei työsi vastaa osaamistasoasi?

Mun mielestä on mielenkiintoista että sä et kirjoita vaan turhautuneesi työsi sisältöön vaan on pakko mainita ettei se vastaa sun koulutusta, ja SIKSI turhaudut. 

Duunaritkin kokevat tietyt työt ja työnkuvat tylsiksi, mutta niin kauan kuin niitäkin töitä on, niin jonkun on "alennuttava" niitä tekemään.

Luulisi sinulla olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä tylsästä suorittavastakin työstä, olethan kehittänyt ajatteluasi kouluttautumalla enemmän mitä työkaverisi, ne duunarit.

Ööh, eikö sun pitäisi olla maistereillasi niitä työpaikkoja luomassa, vai tarviiko siinä olla 3 maisteria?

(tupla)Koulutetaanko me kalliisti kaltaisiasi yksilöitä, jotta voitte marista siitä ettei joku luo teille valmiiksi työuraa koko elämäksi?

Pomoksi pääsee kun on hyvä jätkä eikä tutkinnolla. 

Piti vielä sen verran sanoa, että oon mä miettinyt, että pitäiskö tässä lähteä vielä väsäämään toista maisterin tutkintoa varsinkin, kun mulla on ollut toinen gradukin mielessä pitkään.

Siellä nuuksion korvessa kusiaisia vahtiessa jäin usein miettimään, että paljonkohan tollasesta keskiverto kuusesta saatikka männystä irtoaa neulasia vuoden aikana? Ois ihan mielenkiintonen tutkimuksen paikka etten sanoisi ja ei pysty joka jätkä tälläsiin tutkimushommeleihin saatikka joku muurahaisduunari.

Tiedä sitten saanko toista tutkintoa valmiiksi ennenkuin eläkeikä on edessä. Harmi kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "haastavassa" teknistä koulutusta vaativassa hommassa määräaikaisena muutama vuosi sitten. NE vähät työt mitä yleensä oli, niistä olisi selvinnyt varmasti kuka tahansa yläasteikäinen yhtä hyvin. Vain n. 5 % työajasta oli oikeitan insinöörin töitä. No sain hienon tittelin työtodistukseen kahvinkeitosta, hyllyjen järjestelystä ja kopioinnista. Nyt on sentään vähän vaativampi työ. 

Tuollaiseen työhön joutumista itsekin pelkään, olen myös tekniikan alalla. Ja sitä, että ei ole paljon tehtäviä päivän aikana ja joutuu kuluttaa aikaansa esittämällä kiireistä.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, koulutus ei kyllä takaa enään nykyään yhtään mitään. Olen töissä mihin oli hirveät vaatimukset, monta haastattelukierrosta jne, ja päivisin kirjoitan numeroita paperista erilaisiin ruutuihin tietokoneella. Koulutettu apinakin pystyisi tuohon.

Osa työntekijöistä on aloittanut samoissa hommissa tuolla yli 30v sitten suoraan oppikoulusta :D Mitään järjellistä keskustelua siellä ei pysty käymään tehtävien kehittämisestä tai siitä miten hommat voisi tehdä tehokkaammin. Nämä 60v työntekijät kokevat tehtävät erittäin haastellisiksi, jota kuka vaan ei niin vaan voikkaan tehdä... Ovat ilmeisesti päässeet määrittelemään palkattavien kriteerit. Toki nämäkin tehtävät varmaan on niille vaikeita, itselle ainoa haaste on pitää aivot edes minimissään hereillä. Aioin lähteä heti kun saan jotain muuta, tästäkin työstä olisi varmasti joku pitkäaikaityötön merkonomi todella onnellinen, ja voisi sitten noiden oppikoululaisten kanssa päivitellä tehtävien haasteita. 

Huhuh, olipas siinä halveksuntaa kerrakseen. Turha sinun on haukkua työkavereita,  prosessien kehittäminen kuuluu esimiehille ja kehitysyksikölle. Niissä töissä varmaan on niitä korkeammin koulutettuja.  He eivät siis hoida hommiaan. Haiskahtaa joltakin julkisen sektorin virastolta.   

Hitto mitä kermaperseitä ketju täynnä! :D

Pelkään että joudun tuollaisiin töihin....

Aikana, jolloin jokaisesta työpaikasta pitäisi olla tyytyväinen ja kiitollinen.

Täällä kolmikymppinen gradua vaille valmis maisteri kaupan kassalla :( 

Gradu pitäisi tehdä yritykseen, paikkaa ei huonossa työtilanteessa löytynyt. Sitten olen ollut perhevapailla ja ohessa tehnyt keikkaa kassalla. Vihasin tätä työtä jo lukiossa, vihaan edelleen joka ikinen hetki. Nyt lapsi on jo sen verran vanha, että olen taas yrittänyt löytää paikkaa, mutten ole vielä löytänyt. Työsoppari kassalle loppuu joulun jälkeen. Pidän lapsen puolipäiväisenä hoidossa ja kysyn joka ikisen mahdollisen paikan läpi.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kolmikymppinen gradua vaille valmis maisteri kaupan kassalla :( 

Gradu pitäisi tehdä yritykseen, paikkaa ei huonossa työtilanteessa löytynyt. Sitten olen ollut perhevapailla ja ohessa tehnyt keikkaa kassalla. Vihasin tätä työtä jo lukiossa, vihaan edelleen joka ikinen hetki. Nyt lapsi on jo sen verran vanha, että olen taas yrittänyt löytää paikkaa, mutten ole vielä löytänyt. Työsoppari kassalle loppuu joulun jälkeen. Pidän lapsen puolipäiväisenä hoidossa ja kysyn joka ikisen mahdollisen paikan läpi.

Ei millään pahalla, mutta et sinä kuule enää tule löytämään mitään maisteritason työtä.

Ketju haiskahtaa vähän provoilulle tusinamaistereista. ;)

Ap, minä ymmärrän sinua. Samalla kadehdin. Olen itse tuplamaisteri ja ollut omankin alan töissä. Nyt työttömänä en ole toistaiseksi päässyt edes niihin töihin joihin ei koulutusta vaadita. Turhauttaa!