Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö 36-vuotias voi saada onnellisen loppuelämän?
16.12.2016 |
Onnea ja rakkautta?
On ihan sellainen olo, että tätä paskaa se on loppuelämä. Että ei tässä iässä enää ehdi parempaakaan saamaan.
Parisuhde on ihan tiensä päässä, mutta voiko enää tällä iällä ja vielä tästä vanhempana löytää rakkautta, joka tuntuisi oikealta? En tiedä ketään, joka olisi esim. 5-kymppisenä löytänyt rakkauden.
Sellainen olo, että tuhlasin koko elämäni ja tässä sitä nyt vain sitten odotellaan hautaa.
Kommentit (39)
Onnellisuus ei ole ikäsidonnaista....ja mitä on edes onnellisuus..onko sellaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten elinikäennuste keikkuu siellä +80v korvilla joten ohan sulla vajaa 50v aikaa löytää se elämäsi rakkaus kunhan ensin fiksaat sen miksi nykyinen suhteesi ajoi karille.
Olet valittanut suhteestasi täällä jo aiemminkin tai ainakin joku vastaavassa tilanteessa ollut.Muista että onnen etsiminen muista ihmisistä on ajanhukkaa jos et itse myös tee töitä oman henkisen kasvusi eteen. Jos et ole sovussa itsesi kanssa, kukaan muukaan ei kohtele sinua hyvin. Näin näyttää käyneen nykyisessä suhteessasi jossa latasit kaikki odotukset miehesi niskaan. Ei se noin mene oikeassa elämässä.Eikä se uusi mies onnea tuo ellet fiksaa itseäsi ensiksi, voit jopa ajautua entistä huonompaan suhteeseen.
Mä lähtisin itse siitä että eroaisin, käsittelisin sen päättyneen suhteen kunnolla ja katsoisin vasta sitten mitä elämällä on tarjota. Sun ratkaisu tähän on ongelmien pakeneminen ja uuden miehen perään haikailu. Et sä siinä opi itsestäsi ja omista virheistäsi yhtikäs mitään eli toistat samat jutut seuraavassa suhteessa.
Voi kyllä. Satsaa ensin omaan hyvinvointiisi. Meti enemmän itseäsi kuin sen kumppanin vikoja. Hyväksytkö itsesi, mitä vot tehdä, että viihtyisit omissa nahoissasi paremmin. Kun tuon hoksaat voi alkaa tehdä itselle oikeita valintoja. Mikään uusi mies/nainen ei itsessään sitä onnea snulle tuo. t. viisikymppisenä oman tasapainon ja sen myötä onnellisen parisuhteen löytänyt.
Tuskin tuhlasit elämääsi. Sulla on ollut kumppani josta olet aidosti toivonut, että ollaan yhdessä aina, olet antanut vuosia elämästäsi sille, että tulisit hänen kanssaan onnelliseksi. Ei sellainen ole hukkaan heitettyä aikaa. Mutta et voinut tietää, kuinka käy, se ei ole sinun vikasi.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus ei ole ikäsidonnaista....ja mitä on edes onnellisuus..onko sellaista?
Niin... mitä se edes on... Tuntuu, että olen ollut täysin onnellinen viimeksi joskus 16-vuotiaana. Siksi se varmaan tuntuukin niin kovasti siltä, että turhaa se onnen tavoittelu enää on, kun ei tähän mennessäkään ole siltä tuntunut.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten se muka olisi iästä kiinni?!! Miksi kyselet tyhmiä?
Vierailija kirjoitti:
Onnea ja rakkautta?
On ihan sellainen olo, että tätä paskaa se on loppuelämä. Että ei tässä iässä enää ehdi parempaakaan saamaan.
Parisuhde on ihan tiensä päässä, mutta voiko enää tällä iällä ja vielä tästä vanhempana löytää rakkautta, joka tuntuisi oikealta? En tiedä ketään, joka olisi esim. 5-kymppisenä löytänyt rakkauden.Sellainen olo, että tuhlasin koko elämäni ja tässä sitä nyt vain sitten odotellaan hautaa.
Voi v....u. Minä 40v en ole löytänyt ensimmäistäkään ja joku suree kun elämä on ohi päästyään kokemasta jotain sellaista mistä minä en ole saanut edes maistiaisia. Olisit onnellinen kun oot saanut kokea edes tuon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan muu ei voi tulla tekemään sinusta onnellista. Jos olet ihan maansa myynyt ja surkea, ei sinusta kukaan kiinnostu. Huolehdi itsestäsi, tee asioita joista tulee hyvä mieli, NAUTI. Sitten se parisuhdeonnikin kolahtaa kohdalle ja kestää. Mutrunaaman kanssa ei kukaan jaksa olla.
Vierailija kirjoitti:
Naisten elinikäennuste keikkuu siellä +80v korvilla joten ohan sulla vajaa 50v aikaa löytää se elämäsi rakkaus kunhan ensin fiksaat sen miksi nykyinen suhteesi ajoi karille.
Olet valittanut suhteestasi täällä jo aiemminkin tai ainakin joku vastaavassa tilanteessa ollut.Muista että onnen etsiminen muista ihmisistä on ajanhukkaa jos et itse myös tee töitä oman henkisen kasvusi eteen. Jos et ole sovussa itsesi kanssa, kukaan muukaan ei kohtele sinua hyvin. Näin näyttää käyneen nykyisessä suhteessasi jossa latasit kaikki odotukset miehesi niskaan. Ei se noin mene oikeassa elämässä.Eikä se uusi mies onnea tuo ellet fiksaa itseäsi ensiksi, voit jopa ajautua entistä huonompaan suhteeseen.
Mä lähtisin itse siitä että eroaisin, käsittelisin sen päättyneen suhteen kunnolla ja katsoisin vasta sitten mitä elämällä on tarjota. Sun ratkaisu tähän on ongelmien pakeneminen ja uuden miehen perään haikailu. Et sä siinä opi itsestäsi ja omista virheistäsi yhtikäs mitään eli toistat samat jutut seuraavassa suhteessa.
En ole ennen täällä tästä kirjoittanut.
Mutta hyviä pointteja sulla tuossa.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä kovin ihmeellistä enää tule kaikkien todennäköisyyksien mukaan, mutta aina on toivoa jollakin tasolla paremmasta huomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus ei ole ikäsidonnaista....ja mitä on edes onnellisuus..onko sellaista?[/quote
Mistä tiedät onko jokin ikäsidonnaista, jos et tiedä sen olemassaoloa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten elinikäennuste keikkuu siellä +80v korvilla joten ohan sulla vajaa 50v aikaa löytää se elämäsi rakkaus kunhan ensin fiksaat sen miksi nykyinen suhteesi ajoi karille.
Olet valittanut suhteestasi täällä jo aiemminkin tai ainakin joku vastaavassa tilanteessa ollut.Muista että onnen etsiminen muista ihmisistä on ajanhukkaa jos et itse myös tee töitä oman henkisen kasvusi eteen. Jos et ole sovussa itsesi kanssa, kukaan muukaan ei kohtele sinua hyvin. Näin näyttää käyneen nykyisessä suhteessasi jossa latasit kaikki odotukset miehesi niskaan. Ei se noin mene oikeassa elämässä.Eikä se uusi mies onnea tuo ellet fiksaa itseäsi ensiksi, voit jopa ajautua entistä huonompaan suhteeseen.
Mä lähtisin itse siitä että eroaisin, käsittelisin sen päättyneen suhteen kunnolla ja katsoisin vasta sitten mitä elämällä on tarjota. Sun ratkaisu tähän on ongelmien pakeneminen ja uuden miehen perään haikailu. Et sä siinä opi itsestäsi ja omista virheistäsi yhtikäs mitään eli toistat samat jutut seuraavassa suhteessa.
Tää on se sudenkuoppa, johon moni tipahtaa. Heti eron jälkeen voi tuntua, että toisessa on ollu vaan vikaa, mut ei se vaihtamalla parane.
Me ei siis olla (vielä) erottu. Ollaan oltu yhdessä lähes 20v, mutta koko ajan suhde on ollut sellainen, että ei monikaan olisi näin pitkään tätä jatkanut.
Suhteen jatko riippuu oikeastaan vain minusta ja sitä tässä olen miettinyt, että jos eroaa, niin onko enää edes mitään mahdollisuutta löytää onnellisempaa/parempaa suhdetta.
Tai jos ei suhdetta, niin edes sitä onnea jotain muuta kautta.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitäs kokea joku paha siaraus tai onnettomuus niin alkaisit olemaan vähän kiitollisempi siitä, että olet terve ja sinulla on ollut 20 v elämänkumppani.
Ap. Kerrot että olet viimeksi tuntenut onnellisuutta 16 vuotiaana ? Korjatkaa toiset jos tässä ajatuksen virrassani ei ole perää.
Kuulostaa mielestäni huolestuttavalta ette ole tuntenut onnelliseksi itseäsi teini-iän jälkeen. Onko jotain tapahtunut aikuisuuden kynnyksellä mitä sinun pitäisi käsitellä ? Tai ehkäpä jo lapsuudessasi joka heijastuu sinun omaan kasvuun ja aikuisuuden sekä itsenäisenäisyyden vaiheisiin ?
Joka tapauksessa kyllä ihminen tarvitsee onnellisuuden sisältäpäin. Itsensä voi opetella tuntemaan. Jokainen meistä myös muuttuu iän myötä. Et ehkä hyväksy itseäsi jostain syystä ? Tämän hetkiseen pahaan oloosi vaikuttaa varmasti monikin ympärilläsi oleva asia mutta tärkein on ihmisen sisin. Vain itsensä löytämällä, hyväksymällä ja kunnioittamalla voi antaa parisuhteessa tasapainoisen kumppanin itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Me ei siis olla (vielä) erottu. Ollaan oltu yhdessä lähes 20v, mutta koko ajan suhde on ollut sellainen, että ei monikaan olisi näin pitkään tätä jatkanut.
Suhteen jatko riippuu oikeastaan vain minusta ja sitä tässä olen miettinyt, että jos eroaa, niin onko enää edes mitään mahdollisuutta löytää onnellisempaa/parempaa suhdetta.
Tai jos ei suhdetta, niin edes sitä onnea jotain muuta kautta.
ap.
Tuttu helvetti on parempi kuin tuntematon paratiisi? Lue esim. Kiianmaan erokirja. Siinä pohditaan eroamista, syitä ja prosessia. Löydät ratkaisun jäädä tai lähteä. Välillä roikkuminen on ankeinta, siinä elämä menee hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus ei ole ikäsidonnaista....ja mitä on edes onnellisuus..onko sellaista?
Ei myöskään parisuhdesidonnaista
Vierailija kirjoitti:
Me ei siis olla (vielä) erottu. Ollaan oltu yhdessä lähes 20v, mutta koko ajan suhde on ollut sellainen, että ei monikaan olisi näin pitkään tätä jatkanut.
Suhteen jatko riippuu oikeastaan vain minusta ja sitä tässä olen miettinyt, että jos eroaa, niin onko enää edes mitään mahdollisuutta löytää onnellisempaa/parempaa suhdetta.
Tai jos ei suhdetta, niin edes sitä onnea jotain muuta kautta.
ap.
Sama ikä, sama tilanne ja samat mietinnät täälläkin. Tsemppiä.
Pah, kyllä se siitä vielä kirkastuu elämäkin, kunhan pääset tuon pahimman ohi ja yli.
Ei sulla ole mihinkään kiire, sure tuon suhteen pääättyminen ensin ja sitten näet taas uusin silmin kaiken.
- 38-vuotiaana uuden parin löytänyt ja myöhemmin naimisiin mennyt