millaisia "aivosumuja" teihin on iskenyt väsyneenä ja sitten kaikki on mennyt pieleen?
koetin saada vessaan valot, lopulta aloin itkeä kun en onnistunut . samassa talossa asuttu 5 vuotta.. yritin myös päästä h&M:lle kirjoittamalla " www.hm.fi" ja huusin tuskastuneena "miten ni sivua ei löydy?!" pankkkiortin tunnusluku on hävinnyt monesti päästä ja ihan selvinpäin taksissa oma osoite...
atooppinen lapsi, unissakävelevä lapsi & kuorsaava ukko lapsi samassa talossa. kymmenen vuoden univelat.
Kommentit (5)
kaadoin juurikeitetyn kahvin viemäriin! uusi yritys ja onnistui , mutta sitten tulikin niin kiire että meikkasin vain toisen silmän ja läksin liikkeelle pörröisissä aamutossuissani! kyllä oli kylähullu olo..
niitä aikoja, kun pojat olivat pieniä, toisella vielä toteamaton maitoproteiiniallergia ja toisella korvatulehduskierre....
Aiheeseen liittymättä: hanki korvatulpat. Mun mies kuorsaa, enkä nukkuis ikinä sekuntiakaan jos ei olis tulppia.
Syötin taaperolle vauvan puuroa ja vauvalle taaperon jugurttia, vauva vasta puolen vuoden ikäinen, että ei tosiaan mitään jugurttia vielä olisi tarvinnut.
Oma henk koht suosikki on kun eräänä aamuna vaihdoin kakkavaippaa, laskin sen vaipan vessanpöntön kannen päälle enkä viereiseen roskikseen. Pesin vauvan pyllyn ja istuin kakkavaipan päälle......
Kaikkea yleissekoilua ja unohtelua melkein päivittäin, olen kahden alle kaksivuotiaan äiti ja mieheni tekee paljon reissutyötä.
Toissapäivänä tapahtui seuraavanlainen tapahtumaketju:
Olin menossa Helsingistä Järvenpäähän lunastamaan huutokauppatavaran käteisellä. Tapaaminen oli sovittu klo 09:00.
1. Istuin tyytyväisenä väärässä junassa - oikea juna lähti viereiseltä raiteelta. Soitto myyjälle -> tulen 30 min myöhässä
2. Järvenpäässä varmana oikeasta suunnasta kävelen 1 km täysin väärään suuntaan, sinne keskustaan ja järvelle päin. Noh. juoksujalkaa takaisin tulosuuntaan.
3.Sitten, kun olen kävellyt lähes perille, huomaan, että on unohtunut nostaa käteistä tavaran lunastusta varten. Ja ainoa pankkiautomaatti sijaitsee - siellä 1,5 km väärässä suunnassa, josta juuri tulin.
Uusi soitto myyjälle -> joo, tulen sitten klo 10:00. Äänensävystä kuului jo olettamus, ettei tämänkertainen ostaja käy ihan täysillä.
4. Kaikenlisäksi möläytin lopuksi pöhnäisenä, että näitähän (huutohinta 100e) myydään uutena 500 eurolla. Ostaja ei ollut sitä edes tiennyt ja hämmentyi, mutta teeskenteli olevansa tyytväinen, että sai nurkat tyhjäksi.
Itkeskelin väsymyksestä ja pelosta, kun muutimme. Olin päättötyönteon ohessa pakannut ja mies vuokrasi pakettiauton omatoimista muuttoa varten. Sitten kun lähdimme ajamaan, niin tie oli todella liukas, oli pimeää ja jään päälle satoi luntakin, mutta selvisimme hengissä 500 km matkan. Miehellä oli aikaisempaa kokemusta vain vähän henkilöautolla ajamisesta. Olimme nuoria ja vastavalmistuneita.