Lue keskustelun säännöt.
Oisko täällä muita äitejä joilla vauva ja koira/koiria?
08.12.2016 |
Miten saitte sovitettua vauva arjen ja koiran lenkitykset yhtee? Asutko kerros-/rivitalo vai omakotitalo? Oliko sinusta rankkaa/helppoa arki ? Kerro omia kokemuksia.
Itsellä myös koira ja pieni vauva. Ja nyt yritän tässä pähkäillä miten saisin kaiken sovitettua (normipäivä rytmiä )...
Kommentit (5)
Minua kiinnostaisi kuulla, miten koiranne suhtautuivat raskauteen ja vauvoihin. Tajusivatko koirat, että olitte raskaana? Nuuskivatko vatsoja?
Entä vauvan tultua kotiin? Oliko koiralle shokki, miten reagoi?
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Minua kiinnostaisi kuulla, miten koiranne suhtautuivat raskauteen ja vauvoihin. Tajusivatko koirat, että olitte raskaana? Nuuskivatko vatsoja?
Entä vauvan tultua kotiin? Oliko koiralle shokki, miten reagoi?
Ei ole erityisesti vatsoja nuuskittu mutta kyllähän ne toki on huomanneet että emännälle on jotain outoa tapahtumassa kun maha kasvaa ja kävely hidastuu.
Mikään shokki ei ole vauva koskaan ollut yhdellekään koiralle. Kaikki meidän koirat on suhtautuneet laumanjohtajan, eli minun, "pentuihin", hyvin suojelevasti ja huolehtivasti. Jotkut nartut joilla itselläänkin on ollut pentuja ovat olleet suorastaan liikuttavia hoivavietissään, esim. haluavat kantaa vaipan minulle jos huomaavat että vaipanvaihto alkaa, käyvät mielellään vauvan viereen makaamaan ja näyttävät valtavan onnellisilta. Jotkut yksilöt ei ihan niin paljon ole vauvasta välittäneet, mutta jokainen olisi puolustanut vauvaa esim. pahoin aikein lähestyvää vierasta vastaan ja "paimentavat" vähän perässä että mihis se lapsi nyt menee.
Kaffepulla kirjoitti:
Minua kiinnostaisi kuulla, miten koiranne suhtautuivat raskauteen ja vauvoihin. Tajusivatko koirat, että olitte raskaana? Nuuskivatko vatsoja?
Entä vauvan tultua kotiin? Oliko koiralle shokki, miten reagoi?
Minun koira aina nuuski mun vatsaa ja välillä sohvalla istuessa pisti pään mun vatsan päälle, mut poitsu ku synty niin eihän muuta teekkään ku oo poitsun lähellä (varsinki sillo ku jos olin tyylii sekunnin pois vauvan luot) , ikinä ei oo purru tai mitää. Veeti (mun poika) koht 7 kk ja hugo 4 v koira... onhan noi mulle aika rakkait kummatki !
Meillä oli 2 koiraa kun lapsi syntyi. Mies ei kerennyt koiria aamulla käyttämään ja se jäi minulle vauvan kanssa.
Vauva on onneksi helppo pukea, verrattuna taaperon joka juoksee karkuun, tosin rasittavaa näin talvella. Meillä vaunut olivat eteisessä sain pakattua vauvan jo sisällä vaunuihin. Asumme kerrostalossa. Imetin ja itselle vain jotain päälle, ulkovaatteet päälle (ja ensin tietty vauvan pukeminen). Koirat olivat yllättävän kärsivällisiä.
Sitten käytin koirat seuraavaksi kun mies tuli töistä, ei tarvinnut ottaa vauvaa mukaan. Jos miehellä venyi, sitten taas vaunuilla. Saatoin kyllä yhdistää iltapäivän ulkoilutuksen niin että jos kävin kaupassa klo 13 tulin kotiin kassien kanssa ja otin koirat ja takas ulos, ei tarvinnut koko ajan pukea ja riisua.
Ei se mitenkään hankalaa ollut. Toki helpompaa nyt kun ei ole enään koiria ei tarvitse heti sängystä noustessa ruveta koirien ulkoilutuksen takia raahautua lapsen kanssa ulos.
Mutta kyllä siihenkin vain tottui.
Jos olet yh niin sitten juuri ennen lapsen nukkumaan menoa käytät koiran.
2-vuotias, vauva ja 5 koiraa (kasvatan koiria). Siinähän tämä menee, kyllä se lenkkeilykin onnistuu vauva kantorepussa ja toinen rattaissa. Illan pissatuksia tulee välillä hoidettua ihan vaan koirat pihaan päästämällä, mutta kerran päivässä teeen ihan kunnonn lenkin jolla koirat saa myös juosta vapaana. On itsellekin ihan hyvä henkireikä päästä ulos vähän.
Kannattaa muistaa ettei niille koirille mitään kauheaa tapahdu jos niiden elämässä on jokunen kuukausi jolloin eivät saa normaalirytmillä 3:a kunnon lenkkiä päivässä...