Asperger-/AD(H)D-/Tourette-nuorten vanhemmat

amis, amk. Ei vaikeuksia amiksessa, eikä tukitoimia. Amk ei suju, kun ei ole tarkkaa struktuuria, vaan lukujärjestykset vaihtelee, tulee peruutuksia ja esitelmät vaikeita ja on vähän hukassa läsnäolovelvollisuuksien ja -vapauksien välillä. Asperger, mutta ei stereotyyppinen, vaan enemmänkin ajatuksiinsa vajoava ja osaa kyllä valehdella, toisin kuin suvun toinen hyvätasoinen asperger, joka sanoo kaiken ääneen niinkuin asia on tai hän sen näkee. Asuu omillaan, mutta käyn välillä katsomassa että syö ja siivoaa, joten kävin äskenkin. Äsken teki tehtävää, joka oli mieluisaa. En saanut mitään kontaktia, koska oli niin keskittynyt tehtäväänsä. 

Itselläni ei ole erityislapsia/-nuoria, mutta olen ollut työni kautta sellaisten kanssa tekemisissä ja olen havainnut, että ainakin aspergerit tuntuvat jakautuvan tasaisesti; noin puolet heistä menee lukioon, puolet amikseen.

Amikseen meni. Hyvin on mennyt eikä ole ollut minkäänlaisia ongelmia.

Amiksessa. Ei koe saavansa tarpeeksi tukea.

Lukio

Asperger, meni lukioon ja opiskelee nyt fysiikkaa yliopistossa. Itse olen myös asperger ja matemaatikko.

Oppimisen kanssa ei ole ollut koskaan vaikeuksia mutta inhoaa syvästi kaikkia sosiaalisia tilanteita ja ryhmätöitä, joita on valitettavan paljon nykyisessä koulumaailmassa. 

Itselläni kaksi Asperger-lasta. Toinen meni lukioon, toinen amikseen. Hyvin ovat pärjänneet ja olleet tyytyväisiä valintoihinsa. Tuo lukion käynyt on sellainen hiljainen lukutoukka/nörtti, amikseen mennyt puolestaan eläväisempi ja käytännöllisempi.

Henkilöllä sekä as että adhd. Meni amikseen, ja valmistui sieltä, mutta se ei ollut hyvä ratkaisu. Ei tarjonnut oikeanlaista mielenkiintoa ja osalla opettajista sekä harjoittelupaikoista ei ollut mitään käsitystä aspergerista, vaan pitivät esim ilmeettömyyttä tyhmyytenä. Tästä seurasi, että aika aktiivisesti yrittivät heittää koulusta ulos, kunnes puututtiin asiaan ja ilmoitettiin, ettei se niin vaan pelkän pärstäkertoimen perusteella käy.

Mun asperger-nuoreni ei halua käydä koulua, koska sosiaaliset tilanteet ovat niin hankalia. Ei pysty itsekseenkään opiskelemaan, koska ADHD haittaa keskittymistä ja lisäksi oma-alotteisuus missään järkevässä on aika lailla nolla ja toiminnanohjauksessa on pahoja haasteita. Tyhmä ei ole ja lukioon haluaisi, mutta eihän se noilla arvosanoilla ja koulumotivaatiolla onnistu. Amiskin olisi luultavasti väärä paikka, koska on hyvin epäkäytännöllinen. Täytyy vaan toivoa, että jaksaisi jotenkin tsempata koulun kanssa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ainoa mitä jaksaa, on opiskella eräsyä harvinaista kieltä, jota puhutaan maassa, joka on hänen erityismielenkiinnon kohteensa.

Kiitos, kun jaatte omia kokemuksianne. Alan olla itse aika epätoivoinen sen suhteen, että lapselleni löytyy mitään järkevää vaihtoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Mun asperger-nuoreni ei halua käydä koulua, koska sosiaaliset tilanteet ovat niin hankalia. Ei pysty itsekseenkään opiskelemaan, koska ADHD haittaa keskittymistä ja lisäksi oma-alotteisuus missään järkevässä on aika lailla nolla ja toiminnanohjauksessa on pahoja haasteita. Tyhmä ei ole ja lukioon haluaisi, mutta eihän se noilla arvosanoilla ja koulumotivaatiolla onnistu. Amiskin olisi luultavasti väärä paikka, koska on hyvin epäkäytännöllinen. Täytyy vaan toivoa, että jaksaisi jotenkin tsempata koulun kanssa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ainoa mitä jaksaa, on opiskella eräsyä harvinaista kieltä, jota puhutaan maassa, joka on hänen erityismielenkiinnon kohteensa.

Kiitos, kun jaatte omia kokemuksianne. Alan olla itse aika epätoivoinen sen suhteen, että lapselleni löytyy mitään järkevää vaihtoehtoa.

Amis ei ole automaattisesti käsillä tekemistä, siellä on myös teoreettisia linjoja. Miten olisi esim. merkonomi/datanomi/media-assistentti/kuva-artesaani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun asperger-nuoreni ei halua käydä koulua, koska sosiaaliset tilanteet ovat niin hankalia. Ei pysty itsekseenkään opiskelemaan, koska ADHD haittaa keskittymistä ja lisäksi oma-alotteisuus missään järkevässä on aika lailla nolla ja toiminnanohjauksessa on pahoja haasteita. Tyhmä ei ole ja lukioon haluaisi, mutta eihän se noilla arvosanoilla ja koulumotivaatiolla onnistu. Amiskin olisi luultavasti väärä paikka, koska on hyvin epäkäytännöllinen. Täytyy vaan toivoa, että jaksaisi jotenkin tsempata koulun kanssa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ainoa mitä jaksaa, on opiskella eräsyä harvinaista kieltä, jota puhutaan maassa, joka on hänen erityismielenkiinnon kohteensa.

Kiitos, kun jaatte omia kokemuksianne. Alan olla itse aika epätoivoinen sen suhteen, että lapselleni löytyy mitään järkevää vaihtoehtoa.

Amis ei ole automaattisesti käsillä tekemistä, siellä on myös teoreettisia linjoja. Miten olisi esim. merkonomi/datanomi/media-assistentti/kuva-artesaani?

Kiito, joku tuollainen voisi sopiakin.

Seuraan

ADD ja toinen Amislinja nyt nähtävästi jää kesken. Aloitti sosiaali ja terveysalalla, mutta koska kaikki teoriaopinnot pomppasivat, eikä yhtä lukuunottamatta, menneet läpi into lopahti. Hän ei pysty siis lukemaan yhtään mitään. Hänellä on siisn lukihäiriö ja keskittymisen vakava häiriö. Tukea alkoi saamaan vasta kun peli oli käytännössä jo menetetty. 

Uuden linjan aloitti tosi innolla, mutta muu sosiaalinen elämä vie mennessään ja koulu näköjään unohtuu täysin. Tänä syksynä lasta on etsitty poliisien toimesta useaankin otteeseen. Täysi-ikä ja syrjäytyminen tuossa häämöttävät jo alkuvuodesta. 

Keskustele ei juuri asioistaan. Ja jos keskustelee ja teemme hyvät suunnitelmat, ne unohtuvat välittömästä. Tai sitten on muuten vaan vaikea aloittaa tekemisiä. Ei suostunut lääkettä ottamaan kokeiluja enempää. Alkoi kuulemma sydäntä tykyttää rajusti ja tuli huono olo. Lääkityksestä olisi saattanut olla apuja.