Lue keskustelun säännöt.
Nähdäänkö Suomessa oikeasti nälkää?
06.12.2016 |
Hyvää itsenäisyyspäivää! Luin uutisen, että Hursti jakoi 1300 ruokapussia Hakaniemessä. Mietin nyt ihan tosissani, että onko ihmisten elämä kiinni ilmaisesta ruuasta?
En sano tätä ilkeyttäni tai tietämättömyyttäni. Itse olen kasvanut perheessä, jossa ruuastakin jouduttiin tinkimään. Kuitenkin pärjättiin ilman avustuksia tai ilmaisia ruokapusseja. Söimme paljon puuroja ja perunoita tuli kyllä pisteltyä poskeen. Perunat ja ruskeakastike oli ruokana useinkin.
Vai onko tämä vain sellaista, että se raha joka olisi tarkoitettu ruokaan laitetaan johonkin muuhun ja ruoka haetaan ilmaiseksi kun sitä on kerran tarjolla.
Suomen sosiaaliturva on huippua. Olen asunut maassa, jossa ei ole ilmaista kouluruokaa eikä kummoista sosiaaliturvaa ja kun vertaan Suomeen, niin suomalaisilla menee kyllä hyvin. Niilläkin, jotka ovat siellä leipäjonossa.
Kommentit (52)
Ei näe nälkää, vaan ahneuksissaan 1400 ihmistä jonottaa leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä.
Olen itsekin nähnyt opiskeluaikana. Eikä tästä ole kuin muutama vuosi.
Tämä on kyllä vähän kaksipiippuinen juttu. Joissakin Afrikan maissa on ihan oikea nälänhätä. Ne ihmiset näyttävät nälkiintyneiltä. Suomen nälänhätä on kyllä vähän erilaista.
Ehkä ne muutamat joilla on elämänhallinta hukassa eikä osaa tehdä muuta ruokaa kuin lohkoperunat pellillä.
Mitä tapahtuisi jos leipäjonot lopetettaisiin? On hienoa, että autetaan apua tarvitsevia. Jotenkin musta tuntuu kuitenkin, että nämä leipäjonot lamaannuttavat ihmisiä. Mennään leipäjonoon hakemaan ruokaa ja ei tehdä sitten mitään tilanteen korjaamiseksi.
Yhteiskunnan tuki ja turva on tärkeää. Mutta kyllä se toisaalta saa aikaiseksi senkin, että halu yrittää häviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
X Fatoriin olisi saanut ihan toisenlaista kuvamateriaalia tästä jonosta. Onhan se aika hullua, että ollaan muka kauhean moderni maa ja sitten köyhät ovat ruokajonossa.
Kuinka monella oikeasti köyhällä tässä maailmassa on toimiva nettiyhteys, jättimäinen taulutelkkari, xbox, satojen eurojen arvoinen kännykkä... Kun sisävessa on jossain päin maailmaa jo ylellisyyttä.
Ruokajonot pitäisi kieltää. Ne ovat suomalaisille aivan liian suuri häpeä, kansallinen trauma. Eihän niitä ole edes Venäjällä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
X Fatoriin olisi saanut ihan toisenlaista kuvamateriaalia tästä jonosta. Onhan se aika hullua, että ollaan muka kauhean moderni maa ja sitten köyhät ovat ruokajonossa.
Kuinka monella oikeasti köyhällä tässä maailmassa on toimiva nettiyhteys, jättimäinen taulutelkkari, xbox, satojen eurojen arvoinen kännykkä... Kun sisävessa on jossain päin maailmaa jo ylellisyyttä.
Haluut vetää ihmisen paskassa kadulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
X Fatoriin olisi saanut ihan toisenlaista kuvamateriaalia tästä jonosta. Onhan se aika hullua, että ollaan muka kauhean moderni maa ja sitten köyhät ovat ruokajonossa.
Kuinka monella oikeasti köyhällä tässä maailmassa on toimiva nettiyhteys, jättimäinen taulutelkkari, xbox, satojen eurojen arvoinen kännykkä... Kun sisävessa on jossain päin maailmaa jo ylellisyyttä.
Haluut vetää ihmisen paskassa kadulla?
En ymmärrä kommenttiasi. Mutta siis mitä tuolla tarkoitin, niin köyhyys on kyllä aika suhteellista. Monen tämän maailman köyhän mielestä suomalainen köyhä elää aika herroiksi. Puhdas vesikin on jossain päin maailmaa ylellisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki kunnia Hurstin työlle. Sitä leipäkassia ei kenenkään kannata kadehtia. Ei sen sisällöllä monta päivää eletä. Nuo jonottavat ovat kuitenkin vielä aika hyväkuntoisia, kun jaksavat seisten jonottaa jopa tuntikausia. Moni huonojalkainen ei pääse ja /tai pysty jonottamaan leipäjonossa. Sosiaalitoimistoon lähteminenkin on kyseenalaista. Ihmisiähän löytyy vähän väliä yksin kuolleina kotoaan. Monen kuoleman taustalla voi olla pitkäaikainen nälkiintyminen. Eikö se ole tosi hyvin, että Suomessa lapsille tarjotaan ilmaista kouluruokaa ja yhteiskunta yrittää edes jotenkin turvata kaikkien toimeentuloa. Vastineeksi meiltä peritään paljon veroja, jota ei kehitysmaissa ehkä pystytä järjestämään. Kehitysmaat voisivat yrittää nousua ottamalla aluksi perhesuunnittelun käyttöönsä. Se on auttanut Suomeakin nousemaan jaloilleen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuisi jos leipäjonot lopetettaisiin? On hienoa, että autetaan apua tarvitsevia. Jotenkin musta tuntuu kuitenkin, että nämä leipäjonot lamaannuttavat ihmisiä. Mennään leipäjonoon hakemaan ruokaa ja ei tehdä sitten mitään tilanteen korjaamiseksi.
Yhteiskunnan tuki ja turva on tärkeää. Mutta kyllä se toisaalta saa aikaiseksi senkin, että halu yrittää häviää.
Samaa miettinyt. Suomalaisilla menee liian hyvin! Tietty se lamauttaa kun leipää saa hakea jonosta, sossusta käydään itkemässä lisää, joka puolelta haalitaan ilmaista ja helppoa ja vaivatota apua ja rahaa!
Miksi kukaan vaivautuisi töitä hakemaan ja vastaan ottamaan, miksi kukaan pistäisi rikkaa ristiin kun ilman omia ponnisteluja ja vaivan näköä kaiken saa melkein kotiin kannettuna! Ihan niin kuin äiti sille peräkamarin pojalle, valmista eteen. Loju sinä vaan poika ja haise, kyllä mamma huolehtii!
Itse asun maassa jossa leipäjonoja ei ole. Sossu antaa hyvin kriittisesti, jos antaa. Ja sekin apu on visusti väliaikainen. Ketään ei aleta elättää kotiin. Suomalaisista on tullut laiskoja pullanmussuttajia. Töissä väsyy, joutuu tekemään jotain elantonsa eteen! Ennen kuulumatonta! Valtavia laumoja liikkuu peukaloitaan pyöritellen ja haukkuen hallituksen ja isä jumalan ja ketä muuta. Kun sitä mannaa ei sada taivaasta! Ei siihen kuole jos väsyy ja joutuu joskus kovillekin! Terveellä ihmisellä se nostattaa halun eteenpäin! Sen sijaan että soitetaan suuta ja valitetaan, voisitte alkaa tehdä jotain! Minä en tiedä mitä, te tiedätte! Te siellä ja siinä tilanteessa elätte! Onhan siellä tuhansia päitä lyödä yhteen, alkaa toimia oman hyvinvoinnin ja naapurin hyvinvoinnin ja koko maan hyvinvoinnin eteen. Mutta kun kukaan ei tee mitään. Passiivisena istutaan käsi ojossa!
Velttoilulle ja valitukselle loppu, sillä konstilla ette mihinkään pääse. Se on varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keittääää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuisi jos leipäjonot lopetettaisiin? On hienoa, että autetaan apua tarvitsevia. Jotenkin musta tuntuu kuitenkin, että nämä leipäjonot lamaannuttavat ihmisiä. Mennään leipäjonoon hakemaan ruokaa ja ei tehdä sitten mitään tilanteen korjaamiseksi.
Yhteiskunnan tuki ja turva on tärkeää. Mutta kyllä se toisaalta saa aikaiseksi senkin, että halu yrittää häviää.
Samaa miettinyt. Suomalaisilla menee liian hyvin! Tietty se lamauttaa kun leipää saa hakea jonosta, sossusta käydään itkemässä lisää, joka puolelta haalitaan ilmaista ja helppoa ja vaivatota apua ja rahaa!
Miksi kukaan vaivautuisi töitä hakemaan ja vastaan ottamaan, miksi kukaan pistäisi rikkaa ristiin kun ilman omia ponnisteluja ja vaivan näköä kaiken saa melkein kotiin kannettuna! Ihan niin kuin äiti sille peräkamarin pojalle, valmista eteen. Loju sinä vaan poika ja haise, kyllä mamma huolehtii!
Itse asun maassa jossa leipäjonoja ei ole. Sossu antaa hyvin kriittisesti, jos antaa. Ja sekin apu on visusti väliaikainen. Ketään ei aleta elättää kotiin. Suomalaisista on tullut laiskoja pullanmussuttajia. Töissä väsyy, joutuu tekemään jotain elantonsa eteen! Ennen kuulumatonta! Valtavia laumoja liikkuu peukaloitaan pyöritellen ja haukkuen hallituksen ja isä jumalan ja ketä muuta. Kun sitä mannaa ei sada taivaasta! Ei siihen kuole jos väsyy ja joutuu joskus kovillekin! Terveellä ihmisellä se nostattaa halun eteenpäin! Sen sijaan että soitetaan suuta ja valitetaan, voisitte alkaa tehdä jotain! Minä en tiedä mitä, te tiedätte! Te siellä ja siinä tilanteessa elätte! Onhan siellä tuhansia päitä lyödä yhteen, alkaa toimia oman hyvinvoinnin ja naapurin hyvinvoinnin ja koko maan hyvinvoinnin eteen. Mutta kun kukaan ei tee mitään. Passiivisena istutaan käsi ojossa!
Velttoilulle ja valitukselle loppu, sillä konstilla ette mihinkään pääse. Se on varma.
Näin olen itsekin ajatellut. Ilmaisesta ja vastikkeettomasta tuntuisi tulleen monelle se elämän päätarkoitus. Itse olen joutunut miettimään aina mistä saan toimeentulon, että rahat riittävät. Niin opiskelijana kuin pienipalkkaisessa työssäkin aikoinaan. Vastaus ei koskaan ollut, että menen jostain jotain ilmaiseksi hakemaan (edes vanhemmilta) tai odotan jotain saavani.
Voisin kyllä kuvitella, että jos saisin jostain ruokapussin silloin tällöin alkaisin laskea sen aika nopeasti ruokabudjetista pois ja raha menisi johonkin muuhun. Ja varmaan aika tunnollisesti kävisin pussini hakemassa.
En kadehdi, en ilkeile. Mietin vaan tätä suomalaista yhteiskuntaa.
Kyllä monet harrastaa leipäjonoilua. Kalliossakin eläkeläisporukat sopii menevänsä sinne jonoon kimpassa ja kun ilmaiseksi saa.. kyllä säästyy omat rahat kivasti kun kiertää leipäjonoja. Osa tarttee ja osa vaan hamstraa pakkaseen kunnes heittää pois. Ei kaikki oo köyhiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on tapana jonottaa ilmaista
Opiskeluaikana näin nälkää. Silloin tällöin piti olla päivän verran syömättä, kun rahaa ei ollut ja leipäjonon sapuskat olivat jo loppuneet. Olisi voinut mennä vielä huonommin ellen olisi suunnitellut ruuan käyttöä todella hyvin
Vierailija kirjoitti:
Vai onko tämä vain sellaista, että se raha joka olisi tarkoitettu ruokaan laitetaan johonkin muuhun ja ruoka haetaan ilmaiseksi kun sitä on kerran tarjolla.
Pienituloisimmilla eläkeläisillä voi oikeasti olla sellaista, että raha laitetaan lääkkeisiin. Ruoka pitää sitten hakea muualta.
Oikeasti nälkiintyneitä voi olla vanhainkodeissa (tai mitä ne nykyään ovatkaan nimeltään), kun syöminen ei enää itse onnistu eikä ole hoitajilla tarpeeksi aikaa syöttää. Ruokahalu on huono mutta ruoassa ei ole tarpeeksi suolaa ja voita ym., mikä tekisi siitä maittavaa, kun pitää olla niin terveellistä.
No minä kyllä suon sen leipäpussin jokaiselle, joka viitsii sen takia tuntikausia seisoa pakkasessa.
Ruoka on niin halpaa nykyään, että uskon heidän olevan oikeasti tarpeessa tavalla tai toisella.
En tunne ketään, joka näkisi oikeasti nälkää. Tiedän kyllä monia sellaisia, jotka joutuvat tinkimään jostain muusta, vaikka vaatteista jotta riittäisi edes vaatimatonta ruokaa.
Useampi joutuu varmaan syömään huonoa ruokaa varsinaisen nälästä kärsimisen sijasta.
Minun käsittääkseni leipäjonoon menevät nimenomaan ne ihmiset, jotka EIVÄT VOI tehdä itse mitään tilanteen korjaamiseksi. Ovat ehkä eläkeläisiä , sairaita tai elämä on yllättäen potkinut vähän suuremmalla saappaalla päähän niin, että siihen ei ole voinut varautua.
Kun minä autan jotakuta, teen sen siinä toivossa että apuni auttaa häntä jollakin tavalla elämässään eteenpäin. Jos ei muuten, niin antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja auttaa yli vaikeasta tilanteesta.
Jos osaa tukia hakea, niin ei näe nälkää. Paitsi jos sitten oikeasti laittaa ne rahat johonkin muuhun kuin ruokaan. Ja sitten toki jos olet opiskelija etkä halua ottaa opintolainaa, niin silloin kyllä tekee tiukkaa.
Ei näe kukaan nälkää.