Lue keskustelun säännöt.
enpäs tiennytkään olevani näin surkea kasvattaja :D
29.11.2016 |
Sisko kävi kotikylillä pitkästä aikaa ja majoittui meille useammaksi yöksi. Valmistuu lastentarhanopettajaksi keväällä ja voi hyvän tähden, kuinka väärin mä näitä muksujani kasvatan...
"Voisitko viedä nuo yövaattees tuosta sohvalta paikoilleen?"
"Joo"
"Kiitos"
Väärin! Ei pitäis pyytää, täytyy sanoa, että vie ne.
"Ei kannata enää levittää niitä legoja, ihan kohta lähetään ulos ja joudut kummiski keräämään. Et ehdi leikkiä niillä paljon ollenkaan"
"Ei se haittaa. Mä voin leikkiä vähän aikaa vaan."
'No, ok. Mutta sit keräät ne ihan kohta kuitenkin."
Väärin! Ei saa pyörtää päätöksiä! Lapsen kanssa ei saa neuvotella sen jälkeen, kun käsky on jo annettu...
Muutakin ihan ihme settiä.. kumma, miten nuo 4- ja 6-vuotiaat onkn pääsääntöisesti ihan tottelevaisia ja fiksuja, vaikka äiti on tällanen :'D
Kommentit (6)
Niin ja case roskiksen vienti...
"Voisitko viedä ton roskiksen ulos?'
"Mä piirrän just!"
"No, jos piirrä sen yhen loppuun ja viet sitten?"
"Joo."
6v vei roskiksen n. 3minuuttia myöhemmin ja jatkoi sen jälkeen piirtämistä tyytyväisenä. mutta ei olis taaskaan saanut neuvotella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, onneksi tiedät itsekin olevasi oikeassa.
Aina pitää antaa vaihtoehtoja eikä määräillä, juuri kuten tuossa yllä. Vietkö roskiksen nyt vain sitten, kun piirros on valmis? Tätä samaa se on töissä esimiehenä toimiminen.
Kasvatuksen tulos näkyy vasta kun lapsi on aikuisuuden ja itsenäisyyden kynnyksellä.
Kasvatuksessa täytyy löytää se tasapaino. Kaikessa ei voi käskeä, eikä kaikesta voi neuvotellakaan.
Luulin, että sun kannabiskasvit oli nuukahtaneet. Se harmittaa kanssa.
Sisko on lukenut kirjan. Onneksi siellä tarhassa hoitavat ne hoitotädit, jotka ovat vähän lempeämpiä lapsille.
Ei elämä ole pelkkiä käskyjä. Elämä on luovimista niin että ei tule lapselle paha mieli vaan hän tuntee koko ajan olevansa tärkeä ja rakastettu. Eikö niin?