Lue keskustelun säännöt.
Miten välttää katkeruus? :(
28.11.2016 |
Kaikki mitä teen osoittautuu virheeksi. Valitsin itselleni kamalan puolison, tunnevammaisen miehen joka ei koskaan kosketa minua eikä edes rakasta minua.. enää. Otimme ison lainan ja ostimme homeasunnon. Jouduin työttömäksi ja tulevaisuudennäkymät ovat huonohkot. Mies on kaikesta eri mieltä, vain lasten ja rahan takia sinnittelen yhdessä. Yksin kaikki kaatuisi päälle.
Ystävät ja sisarukset uraputkessa, uusissa rivitaloasunnoissaan ja ok-taloissaan, kiiltävät maasturit, paljon matkustelua ja harrastuksia.
Miten vältän katkeroitumisen? Olen onnellinen läheisteni onnistumisista, mutta ei ole helppoa kun oma elämä menee päin persettä. Miksei minuakin voisi joskus onnistaa :(
Kommentit (7)
Saman kokeneena voin kertoa. Vältät katkeruuden eroamalla ja taistelemalla itsellesi päivä kerrallaan uuden elämän. Alkuun saat tukia, myöhemmin löydät työpaikan. Jos jäät suhteeseen, katkeruus jää myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskinpa se sun katkeruuten ainakaan heikentävästi vaikuttaa, jos tohon suhteeseen jäät.
Jos päätät lähteä niin ei se helppoa tule olemaan. Mutta luultavasti ajan kanssa saat elämänilon takaisin. Ihmiset harvoin muuttuvat, joten jos miehesi tuntuu "epämiellyttävältä" nyt, hän tulee sitä aina olemaankin.
Mies oli toisinaan epämiellyttävä/outo jo ihan alussa mutta kieltäydyin näkemästä niitä merkkejä. Nykyään ne huonot piirteet vain korostuvat. En väitä itsekään olevani täydellinen, on minussakin virheeni enkä ole helpoimmasta päästä varmastikaan vaimona. Mutta eihän se ole normaalia, ettei seksiä ole kuin muutaman kerran vuodessa? Että mies on viimeksi sanonut rakastavansa minua 8 vuotta sitten? Että hän ei koskaan kosketa minua tai osoita hellyyttä, vaan ainoastaan inhoa minua kohtaan?
Miksei hän näe että suhteemme on kuollut ja että me molemmat kärsimme?
Miten voin edes erota, kun meillä on lapsia ja silloin kaikki romahtaisi :(. Minne kaikki rakkaus meni :( -ap
Vierailija kirjoitti:
Ei minun elämästä pitänyt tulla tällaista. -ap
Ala peukku ylettömän itsesäälin vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun elämästä pitänyt tulla tällaista. -ap
Ala peukku ylettömän itsesäälin vuoksi.
:D Heh, no sori. Nyt vaan vähän sattuu vituttaan nää elämän suuret kysymykset. -ap
Mies on siis sanonut jo vuosia, ettei rakasta, koska olen tappanut rakkauden liitossamme. Olen kuulemma pirttihirmu ja itsekäs. Lapset näkevät ja kuulevat riitamme ja kaikki ilkeät sanat. Yritän teeskennellä niin hyvin kuin osaan, että avioliittomme olisi normaali. Tosiasiassa emme harrasta seksiä kuin ehkä kerran 2-3 kk, noin kolmen minuutin ajan. Hän inhoaa minua ja kohtelee alentuvasti varsinkin muiden nähden.
Olen ottanut eron joskus esille, mutta mies ei anna niin tapahtua. Haluaa kai lasten takia pysyä yhdessä.
Minä haluaisin muuttaa halvempaan asuntoon, hänelle se ei käy. hän on yleensä kaikesta muustakin toista mieltä kanssani.
Joskus tuntuu, että putoan syvään loputtomaan kuiluun, mustaan aukkoon joka jatkuu ja jatkuu. Parisuhdeterapia on käynyt mielessä mutta en varmaan pysty siihen; en osaa puhua vieraalle. Kurkkua kuristaa, ahdistaa. Ei minun elämästä pitänyt tulla tällaista. -ap