Onko muita joiden parisuhde on tavallinen ja hyvä mutta ei mitenkään sieluja riipaisevan dramaattisen tunnekuohuinen?

Jep, samalla tavalla kuvaisin meidänkin suhdettamme :)

Tyytyväinen olen tähän. Arki sujuu ja elämä on mukavaa, en osaa kaivata mitään dramatiikkaa.

Riuduin loppuun soulmateni kanssa nuorena. Suhde on kiemuran käyrä ja tosi rankka tunnekuohuineen. En jaksanut sitä vanhemmiten ja pidemmän päälle.



Nyt elän tasaista hyvää arkea enemmän jalat maanpinnalla olevan miehen kanssa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän kaipaan sitä villiä huumaa.

Sude punnitaan arjessa. Jos se siinä toimii ja toisen kanssa on hyvä olla, niin se riittää ainakin minulle. Rakastan miestäni, meillä on sellaista mukavan soljuvaa elämää, ilman turhaa draamaa.



Välillä tosin riidellään ja sovintoseksi sitten on aika intohimoista ;) Silloin ainakin tietää, että just tämä mies on se mun ainoani.

Välillä olen täysin tyytyväinen mutta välillä kyllä kaipaisin sitä henkistä kihelmöintiä.