Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mieheni on jatkuvasti ilkeä ja vihainen sekä aggressiivinen?
15.11.2016 |
Hän on yleensä vihainen, komenteleva ja väkivallalla uhkaileva (esimerkiksi puristaa kätensä nyrkkiin ja uhkaa lyödä, jos en tee sitä tai tätä). Monesti hän zombiutuu tunneiksi konsolipelin ääreen, mutta senkin lomasta hän huutaa. Hänen ollessaan kotona on jatkuva stressi päällä, kun hän on lähes aina pahalla tuulella ja kiihtyy raivoon ihan parissa sekunnissa, jos kaikki ei mene hänen makunsa mukaan.
Lisäksi en saa päättää juuri mistään muusta paitsi vaatetuksesta ja kodin koristeista (esim. joulukoristeet). En saa päättää huonekalu- tai tekstiilivalinnoista juuri lainkaan ja nyt olemmekin pääosin ilman mattoja ja verhoja ja itse nukun patjalla, kun kuulemma en tarvitse sänkyä ja pärjään patjallakin. Tavaroita on ihan pari laatikollista, mutta hän raivoaa, että kaikki paikat on muka täynnä mun tavaroita. Jne. Mies ei halua mennä terapiaan tai hankkia lääkitystä.
Hän on omasta mielestään ihan täyspäinen (ja se ainoa järkevä), sillä hänellä on sijoituksia ja hyvä palkka. Kuulemma minä olen surkea vanha muori (37 vuotta), jolla on iso läskip*rse (olen kokoa M/medium). Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen, sillä mies ei halua (hän katsoo mieluummin pornoa). Emme matkusta koskaan minnekään, vaan ainoa vaihtoehto kaikille lomille on anoppila (ennen liittoamme matkustin yksin ympäri maailmaa). Joskus hetkellisesti mies saattaa olla ystävällinen (ehkä yhteensä pari tuntia viikossa), jolloin aina hautaan toiveeni poismuutosta. Mitä teen? :(
Kommentit (43)
No et sinä kuitenkaan mitään tee, vaikka mimmoisia neuvoja saisit. Jatka siis itsesäälissä rypemistä ja tuhlaa ainutkertainen elämäsi kyseisen kultakimpaleen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatka kuten ennenkin, hyvinhän tuo jo sujuu.
Mieheni kuulemma haluaisi "kodin hengettären", joka tekisi kaikki kotityöt yksin ja palvelisi miestä. Ko. naisella pitäisi kuitenkin olla hyväpalkkainen työ ja ura sekä sijoituksia ja perintöä luvassa sekä ko. naisen pitäisi olla mieluusti reilusti alle 30-vuotias, kapealanteinen ja hyvin hoikka.
Yhtään ryppyä ei saisi olla, koska mies huomauttelee naururypyistäkin sekä hampaiden pitäisi olla valkoiset ja suorat. Alakerran pitäisi olla tiukka ja valkaistu (!). Naisen pitäisi olla treenattu ja timmi, mutta siihen ei saisi käyttää aikaa, jos se olisi pois kodin hoitamisesta. Suihkussa saisi käydä vain miehen luvalla ja siinä olisi aikaraja. Naisen kaikkien vaatteiden pitäisi mahtua noin viidelle vaatekaapin hyllylle sekä tavaroiden pitäisi mahtua noin kolmeen muuttolaatikkoon. Ko. naisen pitäisi toki maksaa kaikki kulut puoliksi euron tarkkuudella, kuten me teemme.
Lisäksi naisen pitäisi sallia miehen tuntien pituiset konsolipelisessiot sekä suostua viettämään tarvittaessa parikin kuukautta putkeen anoppilassa heidän takkahuoneeseensa majoittuneena ja kuunnella siellä appivanhempien seksistisiä ja rasistisia juttuja sekä syödä tönkkösuolattua ruokaa (lähinnä sianlihaa ja keitettyjä perunoita sekä leipää). Sitten mieheni olisi tyytyväinen. *huokaus* Niin, ja miltä kuulostaa? Olen ihan s**tanan katkera.
kaikkea ne naiset lompakon eteen tekeekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäkö teet?
No tietysti pidät kynsin hampain kiinni helmestä, jonka olet onnistunut kalastamaan.
Ehdotan miehelleni säännöllisesti muuttamista, mutta hän vain sanoo, että aikoo silloin lähteä kotoa pois, jotta olen yksin (juuri kun voisin tarvita apua) ja kysyy perään, että muistanhan laittaa taas ensi kuun vastikkeen hänen tililleen.
Ei hän halua mua pois, kun maksan hänen menojaan niin paljon ja olen "kiva" nyrkkeilysäkki kotona. :( Muille hän on hauska ja puhelias (sekä juoruileva) vitsiniekka, mutta kotona hän on hirviö.
Miksi sä teet joka kuukausi tän saman alotuksen? Onko sulla pms vai aivovamma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kaikkea ne naiset lompakon eteen tekeekin.
Maksan miehelle kaikenlaista ja puolet kuluista. Itse hän maksaa vain sijoituksiaan (laittaa rahaa osakkeisiin) sekä omat kulunsa. Maksan suhteessa enemmän juoksevia menoja. Mies ei osta minulle koskaan mitään, ei edes syntymäpäivä- tai joululahjoja (tietenkään, en edes enää odota tai haluakaan sinänsä sellaisia, kun olen tottunut tähän touhuumme).
No kysytään vaikka nyt niin että jos toi teksti olisi vaikka sun siskon/äidin/ystävän tuotos niin mitä itse neuvoisit tekemään.
Suhteesta on vaikea lähteä mutta täällä eletään vaan kerran ja olis ihan kiva että edes sen lyhyen ajan sais sängyllä nukkua. Musta tuntuu että olisit onnellisempi ilman tota miestä vaikket ikinä löytäisikään uutta suhdetta, voisit esim jatkaa matkustelua ja ostaa sängyn. Haluatko elää loppuelämäsi tollasen stressin alla, ilman seksiä tai läheisyyttä ja nauttia yhdessäolosta sen 2 h /viikko? Olet kuitenkin vasta elämän puolessa välissä. Tee itsellesi palvelus ja lähde, aluksi on kauheaa mutta aika onneksi parantaa.
Mieti nyt vähän? Ja tsemppiä mitä nyt ikinä teetkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti nainen turpa kiinni. Säälittävää lässytystä. ITSE sinä tuossa tilanteessa päätät olla. Kukaan ei jaksa alkaa edes neuvomaan, kun se ei hyödytä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä teet joka kuukausi tän saman alotuksen? Onko sulla pms vai aivovamma?
Mulla voi olla aivovammaakin, kun mies on hakannut mua useamman kerran tässä vuosien varrella. Ainakin muisti pätkii pahasti. Ennen olin yliopisto-opinnoissa loistanut, nörttimäinen, mutta kiltti ja ihan nätti hyvämuistinen lukutoukka. Nyt olen vain alistettu surkea ihmisraunio, joka säikkyy naapureitaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miksi olet tuossa suhteessa? Nautitko tuosta itsesäälissäsi rypemisestä vai mitä ihmettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä teet joka kuukausi tän saman alotuksen? Onko sulla pms vai aivovamma?
Mulla voi olla aivovammaakin, kun mies on hakannut mua useamman kerran tässä vuosien varrella. Ainakin muisti pätkii pahasti. Ennen olin yliopisto-opinnoissa loistanut, nörttimäinen, mutta kiltti ja ihan nätti hyvämuistinen lukutoukka. Nyt olen vain alistettu surkea ihmisraunio, joka säikkyy naapureitaan jne.
Tuun vihaseksi kun joku on noin tyhmä. Siis tyhmä, vajaa. Enkä tarkoita miestäsi nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, noista ihanteista vielä: naisen pitäisi tyytyä todella huonoon seksiin ja pienikaluiseen mieheen sekä sietää se, että mies saattaa alkaa kesken seksin syyllistää naista siitä, kun ei seiso sekä sietää sitä, että mies katsoo tietokoneelta pornoa samalla, kun harrastaa seksiä. Yök. Noihinkin suostuin, mutta mies nykyään nauttii siitä pornostaan yksin, kun se on kuulemma kivempaa ja tehokkaampaa kuin oikea nainen.
Ja varakkuudestaan huolimatta (joku mainitsi lompakoista jne.) mies on äärimmäisen pihi. Kauppalaskut puolitetaan aina euron tarkkuudella ja mies ryntää kirjaamaan summaa muistiin heti, kun saavumme kaupasta kotiin. Kuulemma ei ole varaa huonekaluihin, matkoihin, oikeastaan mihinkään, kun taas piti laittaa kymppitonni osakkeisiin. Ja hän kehuskelee sillä salkullaan ja rahoillaan mulle, joka kuitenkin maksan niitä juoksevia kuluja suhteessa enemmän pienemmällä palkallani.
Narsisti ei ole kiva asuinkumppani, kai nyt itsekin tiedät että sinun pitää alkaa etsiä omaa kämppää.Maksava piikahan sä vaan olet siellä. Ei se mies muutu, muutu itse ja lähde.
Hyvä ap, en tiedä miksi ja millä kriteereillä olen miehesi valinnut. En myöskään tiedä oliko hän jo alusta asti tuollainen m-kvisti vai tuliko hänestä sellainen vähitellen. Ihmettelen sitä että alistut moiseen kohteluun.Rakkaus on liitostanne kadonnut jo ajat sitten.
Minä en mieheltä tuollaista kuuntelisi, olisi entinen samantien. Mitä sinä vielä siellä teet?Mikä on tekosyysi, sillä oikeita valideita syitä moisessa suhteen irvikuvassa pysymiseen ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä teet joka kuukausi tän saman alotuksen? Onko sulla pms vai aivovamma?
Mulla voi olla aivovammaakin, kun mies on hakannut mua useamman kerran tässä vuosien varrella. Ainakin muisti pätkii pahasti. Ennen olin yliopisto-opinnoissa loistanut, nörttimäinen, mutta kiltti ja ihan nätti hyvämuistinen lukutoukka. Nyt olen vain alistettu surkea ihmisraunio, joka säikkyy naapureitaan jne.
Tuun vihaseksi kun joku on noin tyhmä. Siis tyhmä, vajaa. Enkä tarkoita miestäsi nyt.
Joo, olen varmaankin tyhmä ja vajaa. :( Niinhän mieskin aina sanoo. Ja kuulemma naiset ovat hänen mielestään aina heikompia/huonompia ja nolompia kuin miehet. Mies ei anna mun opiskella enempää, vaikka olisi edelleen opiskeluoikeus yliopistossa. En saa hakea myöskään opiskelemaan mitään paremmin työllistävää alaa tai edetä urallani liian rohkeasti.
Kuulemma mun pitää pitää huoli, että tuon takuuvarmasti sen saman summan taloon tasaisesti eläkeikääni saakka, enkä siten voi ottaa mitään riskejä (ja minä suorastaan rakastin uusien asioiden oppimista aiemmin).
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, en tiedä miksi ja millä kriteereillä olen miehesi valinnut. En myöskään tiedä oliko hän jo alusta asti tuollainen m-kvisti vai tuliko hänestä sellainen vähitellen. Ihmettelen sitä että alistut moiseen kohteluun.Rakkaus on liitostanne kadonnut jo ajat sitten.
Minä en mieheltä tuollaista kuuntelisi, olisi entinen samantien. Mitä sinä vielä siellä teet?Mikä on tekosyysi, sillä oikeita valideita syitä moisessa suhteen irvikuvassa pysymiseen ei ole olemassa.
Olin aika kokematon tavatessamme ja silloin hän vaikutti ystävälliseltä ja normaalilta sekä oli ihan komea sekä opiskellut. Olimme myös kiinnostuneita sanoista aiheista. Ne seksiongelmat kyllä ilmenivät hyvin pian tapaamisemme jälkeen (heti ekalla seksikerralla...siis hän oli todella huono ja pienellä kalulla varustettu sekä seisokkiongelmainen ja alkoi syyllistää minua).
Ajattelin, ettei seksi olisi niin merkittävä osa suhdetta ja selviäisin sooloseksillä ja fantasioilla, vaikka se oikea seksi olisikin puisevaa ja huonoa. Väkivaltaisuutta alkoi ilmetä ehkä noin parin kuukauden tuntemisen jälkeen ja se oli esim. huumorin varjolla tapahtuvaa satuttamista sekä seksin yhteydessä hän saattoi kesken "hellän hetken" kuin salama kirkkaalta taivaalta lyödä ja satuttaa (aloin hieman pelätä niitä tilanteita sen myötä).
Mies alkoi myös vitsailla mulle iästäni ja "rypyistä" ihan parin kuukauden tuntemisen jälkeen. Kesken mkkavan hetken hän yhtäkkiä sanoikin, että "hyi, miten rumia ryppyjä sulla on naamassa" (naururypyt tuolloin silmien ulkonurkissa) ja "muuten olit ensisilmäyksellä viehättävä, mutta kun käännyi toiseen suuntaan, niin yök, millainen peppu sulla oli", jolloin epäuskoisesti kysyin mitä hän tarkoitti.
Hän teki sellaisen inhoa huokuvan ilmeen ja sanoi, että se oli aivan liian iso ja ulkoneva (hän sanoi jotain, että se oli "ihan hirveä", mutta ehkä hän pärjää, kun olin muuten kiva. Siis oikeasti mulla on nykymuodin mukainen ulkoneva peppu luonnostaan, mutta mies ei pidä lainkaan viehättävinä sellaisia ja toisaalta silloin ne eivät kyllä olleet muodissakaan vielä. :/
Siis mitä vittua nyt ihan oikeesti?
Jos et tätä vielä tiennyt, niin jokaisen meidän elämä on juuri sellaista, kuin me itse siitä teemme. Että herääppä nyt, jos sinä elät noin, sinä haluat sitä, muutoin tekisit asialle jotain.
Alue: Aihe vapaa
Mitäkö teet?
No tietysti pidät kynsin hampain kiinni helmestä, jonka olet onnistunut kalastamaan.