Miten te muut olette pystyneet muuttamaan miehen omakotitaloon

Oletko puhunut miehen kanssa siitä mikä teitä molempia miellyttää? Jos mies rakastaakin sitä vuolukivitakkaa ja tammikaappeka?

Ja jos puhut miehen kanssa sisustusasioista (ellette jo olekin), niin ole konkreettinen, näytä kuva jostakin sinua miellyttävästä kaapistosta, lattiamateriaalista jne. Usko tai älä, joku saattaa kuvailla sisutustaan sanoilla moderni ja pohjoismainen, kun kyseessä on 90-luvun mäntykalusteet. Nimim. kokemusta on....

Ratkaisin asian sillä tavalla ettemme muuttaneet yhteen. Olen hyvin onnellinen.

Onko sinulla varaa maksaa se remontti? Jos takka on ehjä ja seinät siistit, niin ei se mies välttämättä halua maksaa turhasta.

Siis juu, olemme jutelleet ja meillä on hyvin sananlainen maku, eli valkoista, terästä, harmaata jne., mutta toki ymmärrän, että remontti maksaisi paljon ja epäilen, että tuntisinkl sitä silti kodikseni vaan tuntuisiko se aina jonkun muun naisen kodilta. Samoin mietityttää suhteellisen uusi ja kallis Tempur-sänky, voinko vaatia sitä vaihdettavaksi vain siksi, että ex on nukkunut ja mitä kaikkea muuta siinä samassa sängyssä....Jotenkin tuntuu, että helpompi olisi muualla, mutta toisaalta tuossa maisemat ja tila viehättää.

Mieheni muutti minun omakotitaloon, eikä kokenut siinä mitään vaikeutta....itse ajattelin että se voisi olla hankalaa...miehet ja naiset ovat erilaisia ja ajattelevat eritavalla.

Pystyiskö sitä pikkuhiljaa remontoida. Huone kerrallaan. Sijainti ratkaisee!

Siis hetkinen sinä joka kommentoit lompakkoloiseksi!! Mistä tiedät varallisuuteni tai miehen varallisuuden?? Kyllä, mies tienaa 20 000€ vuodessa enemmän kuin minä, mutta hyvin kyllä omillani tulen toimeen ja varallisuuttakin on hyvinkin yhden omakotitalon verran, en vain ole luonteeltani mikään retostelija tai tuhlari :(

Ap

Jos et kestä miehen kotia, jonka jakoi exänsä kanssa, tai sänkyä, jossa nainen on nukkunut.. miten kestät sitten sen, että se exä on myös maannut tämän miehesi kanssa? suudellut häntä, mies on ollut exän sisällä...

Miten sellaisen sitten itsellesi selität, jos et pysty materiaakaan sietämään? On näitä kaikkia aina.

Vierailija kirjoitti:

Siis juu, olemme jutelleet ja meillä on hyvin sananlainen maku, eli valkoista, terästä, harmaata jne., mutta toki ymmärrän, että remontti maksaisi paljon ja epäilen, että tuntisinkl sitä silti kodikseni vaan tuntuisiko se aina jonkun muun naisen kodilta. Samoin mietityttää suhteellisen uusi ja kallis Tempur-sänky, voinko vaatia sitä vaihdettavaksi vain siksi, että ex on nukkunut ja mitä kaikkea muuta siinä samassa sängyssä....Jotenkin tuntuu, että helpompi olisi muualla, mutta toisaalta tuossa maisemat ja tila viehättää.

Sattumoisin makusi on juuri se mitä sisutusblogit ja -lehdet nyt tyrkyttävät. Jännä sattuma! :)

Mulla outous siitä, että joku toinen nainen on valinnut keittiön kaapit kesti vain hetken. Kodin sisustus muuttui kuitenkin aika paljon, kun mietimme yhdessä, mitä "mun ja sun" huonekaluja säästetään ja mistä hankkiudutaan eroon. Jotain juttuja myös yhdessä remontoimme, mikä edisti fiilistä yhteisestä kodista. Asuimme miehen (ja ex-puolison entisessä) talossa vuosia, ja kyllä siitä tuli ihan oma koti, vaikka ne kaapin ovet ja lattiamateriaalit olisinkin valinnut toisin. Myöhemmin rakensimme yhteisen ja ihan erilaisen talon.

Ei houkuttele ajatus muuttaa jonkun muun kotiin. Ostakaa täysin oma, vain teitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Jossa siis ex on asunut? Mulle tuntuu ihan mahdottomalta tehtävältä...,jotenkin ajattelen, että talon myötä mies pysyy edelleen ajatuksissaan ex-elämässään. Tietysti myös materiaalit on sellaisia että härskiä täyden remontin kyllä vaatisi. Minulle oma koti on sina ollut tärkeä ja pidän selkeästä tyylistä. Tuolla taas mm. Seinät on tapetoitu pikkukuvioisilla tapereilla, keittiössä antiikkivihreät tammikaapit, pyökkiparketit, vuolukivitakka jne kaikkea mitä kammoan. Mietin että kannattasko noin massiivinen remontti ja auttaisiko se edes jos toi henkinen puolikin tökkii vai olisiko hommattava kokonaan uusi yhteinen koti -tosin järvenrannalta sitä emme varmaan saisi? Mites te muut olette asian ratkaisseet?

En muuttaisi. Mieluummin uusi yhteinen asunto jossa kumpikaan ei  ole asunut ennen.

No voi hyvää päivää. Et varmaan voisi myöskään muuttaa taloon, jossa joku on tapettu?

Mä olen aikanaan muuttanut mieheni asuntoon enkä koskaan oikein kotiutunut sinne. Mun ajatuksissa se oli mieheni asunto, ei meidän koti. Ostimme myöhemmin omakotitalon yhdessä puoliksi.

Olen ihan sanaton. Jos talossa/asunnossa on asunut NAINEN, se tarkoittaa teille, että NAINEN on valinnut koko sisustuksen, VARSINKIN KEITTIÖN KAAPIT.

Vierailija kirjoitti:

Ei houkuttele ajatus muuttaa jonkun muun kotiin. Ostakaa täysin oma, vain teitä varten.

Ongelmaksi tulee se, että harvoin naisella on rahaa sen ok-talon puolikkaan verran käytettävissä ja mies puolestaan mielellään sijoittaa oman talonsa myymisestä kertyneet eurot muuhun kuin naisen toivomaan (mutta hänelle liian kalliiseen) sisustukseen. Pari tuttua on tehnyt niin, että ostavat omakotitalon sijaan rivitalosta 3h+k, siihen naisellakin on varaa. Mies ostaa lopuilla rahoilla sijoitusasunnon tai jopa aikuistuville lapsille oman kämpän. Naiset on jonkun aikaa kiukkuisia, kun unelmissa oli 150 neliön omakotitalo, mutta kun se miehen koti ei kelvannut, oli pakko tyytyä 80 neliön kolmioon.

itse en pystynyt muuttamaan, mutta syy ei ollut sisustus vaan sijainti ! keskellä mettää, ei edes katuvaloja... hommattiin sitten yhdessä kiva rivarikämppä lähempää ihmisten ilmoja :D

Kyllä minuakin häiritsisi ap:n kuvailemat sisustusratkaisut, esim.en voisi ikinä katsella kodissani vuolukivitakkaa! En mä usko että se exän "läsnäolo" häiritsisi.

Kun minä muutin mieheni luokse, lähes kaikki hänen kalusteet kannettiin ulos ja minun mööpelit tuli tilalle. Miehellä ei siis ollut mitään rakkaita perintölipastoja tms, vaan kalusteet oli haalittu sieltä täältä. Minulla taas oli ajatuksella hankittuja kalusteita, joten mieskin oli heti sitä mieltä, että ne pidetään!

Pakko olla provo.

Kyllä minuakin mietityttää ajatus miehen ok-taloon muuttamisesta mutta ihan eri syistä, nimittäin rahasta. Asumiskulujen jakaminen puoliksi on ihan ok, olkoonkin että kaikkine tieosuuskuntamaksuineen ja muineen puhutaan merkittävästi isommista kuluista kuin mitä kt-asunnostani maksan, mutta millainen sopimus tehdä remonteista ja hankinnoista? Huonekalut ja kodinkoneet ovat vielä aika helppoja, ne voidaan mahdollisen eron tullen jakaa tasapuolisesti tai se pitää, joka on maksanutkin, mutta entä kiinteät hankinnat ja remontit? Jos osallistun lämmitysjärjestelmän tai ikkunoiden tai vaikka katon uusimiseen ja ero tulee puolen vuoden kuluttua niin mitä minä sijoituksestani hyödyn?

Asia ei vielä ole ajankohtainen, olemme seurustelleet vasta pari vuotta, mutta sillä mielellä olemme tähän lähteneet että jossain vaiheessa asutaankin yhdessä. Se, että hänen entinen vaimonsa on ollut valitsemassa asunnon sisustusta ei ole kyllä tullut edes mieleeni.

En ottaisi vihreitä keittiön kaappeja edes ilmaiseksi. Kai ne voi maalauttaa?