Onko mies oma itsensä minun seurassa vaiko kavereidensa?

Miehillä mielipiteitä? Esitättekö kavereiden kanssa? Vai sopeudutteko elämään puolison kanssa olemalla vähemmän "äijiä"?

Pitäisikö sun puhua miehesi kanssa, että hänen käytöksensä on loukkaavaa ja alistavaa? Sinänsä kuvailemasi käytös on varmasti yleistä miesporukoissa, mutta harvoin naisia mollataan kun ovat itse paikalla. Toisissa porukoissa on normaalia olla mies-naisjako, jossa naiset hoitavat kaikki käytännön työt esim. mökillä ja miehet juovat kaljaa ja ehkä kääntävät grillipihvejä grillissä. En itse suostuisi enää osallistumaan poikien iltoihin, jos en tykkäisi tavasta miten minua kohdeltaisiin.

Tuota noin, olisiko mahdollista, että juttelisit asiasta sen miehen kanssa...? Ihan selkein sanoin kerrot, otat mukaan muutamia osuvia esimerkkejä ja kysyt miksi näin. Turhuuksiin sinun ei tarvitse puuttua, mutta huonoa käytöstä itseäsi ja muita naisia kohtaan en hyväksyisi ollenkaan. Sanoisin myös, että se oli viimeinen kerta kun lähdit miehen kavereiden luokse, mies kun ei varmasti itseään pysty kavereiden edessä muuttamaan. Ihmeen kauan olet tuollaista viitsinyt katsella.

Olen asiasta keskustellut miehen kanssa aikaisemmin kun tullut riitaa asiasta ja sanonut että olen loukkaantunut ja siitä sitten varmasti riita saanut alkunsa. Nyt kuitenkin olin ottanut koko illan aikana vain pari olutta joten olin lähes selvinpäin ja kerkesin miettimään ja ns. analysoimaan miehen käytöstä illan aikana. En viitsinyt asiaa ottaa esiin kun päästiin aamuyöstä kotiin.

Mies ei ole ilkeä mutta on miellyttäjä tyyppinen ihminen niin menee vähän kavereiden juttuihin mukaan kun ovat äijiä ja naiset naisia... Porukan "päänä" on mies jonka olen tuntenut joidenkin vuosien takaa ja hänen asenne on meitä tyttöystäviä kohtaan vähän sellainen että olemme vieneet häneltä ryyppäyskaverit, hän itse on vajaa 30 eikä ole ikinä seurustellut.

Tämä miehen käytös ei ole mikään deal breaker koska päätin että välttelen tästä eteenpäin lähtemästä tämän kaveriporukan kanssa ulos. Käyvät kuitenkin ulkona vain pari kertaa puolen vuoden aikana. Ikävää sinänsä koska osa noista kavereista on myös minun kavereita jo ennen meidän seurustelua. Mutta ehkä parempi jättää menemättä jos ei ole mitän ihmeellistä tapahtumaa. Eniten kuitenkin siis mietin että kumpi näistä on se oikea "rooli" hänellä? Eroavatko tiemmet jossain vaiheessa kun mies tajuaa että ei jaksa pitää unelma poikaystävän roolia päällä? vai onko mies vain kasvanut aikuiseksi ja haluaa olla suhteessa mutta kavereiden kanssa takautuu takaisin yläasteelle? AP

Sanoit itsekin vastauksen: Hän on miellyttäjätyyppi. Koittaa hakea hyväksyntää muilta, joten käyttäytyy niinkuin olettaa, että muut haluavat hänen käyttäytyvän. Pelkää, että kaverit ei ookaan kavereita tai pilkkaavat, jos ei ole tuollainen "äijä". Uskon, että on enemmän oma itsensä sinun kanssasi, mutta en kyllä kovin hyvällä katselisi tuollaista käytöstä vaikka en itse olisikaan paikalla.

Mielestäni olisi loukkaavaa ylipäätään se, jos mies tieten tahtoen antaisi ja haluaisi antaa minusta ja suhteestamme tuollaisen kuvan. Ei toki eron paikka, mutta kyllä aika vakavan keskustelun paikka enkä missään nimessä sivuuttaisi asiaa sillä, että "en vaan enää mene paikalle kuuntelemaan".

Jätä se sika

Mun eksä oli tuollainen kameleontti. En lopulta enää jaksanut ja on siis tosiaan eksä. Ihan eri tyyppi totta tosiaan eri ihmisten kesken. Mun vanhemmille ja sukulaisille oli todella mukava unelmavävy, mutta omille kavereilleen niin macho. Jätti mut monesti kuin knallin kalliolle ihmettelemään moista käytöstä. Kotona sitten taas mielin kielin.

Ero oli sitten ihan hirveä, koska mua syyllistettiin joka puolelta. Perhe päivitteli miten päästin niin hyvän miehen menemään. Vihasivat mun uutta kumppania pitkään, ihan syyttä. Hyi olkoon sitä aikaa.

Eiköhän se vaan mene ryhmän mukana.

Minäkin ratkaisisin asian sillä että en mene näiden kavereiden kanssa minnekkään mutta kerro siis miehellesi syy miksi et tule.

Minä en ole miellyttäjätyyppi, joten en ikinä voisi seurustella jonkun miellyttäjän kanssa. Minulle moraali on paljon tärkeämpi juttu. Jos mies ei uskalla todeta ystävilleen että nyt pää kiinni, puolisostani et puhu tuohon sävyyn, en ymmärrä mikä mies se tuollainen vellipöksy muka on. En ikinä katsoisi enkä kuuntelisi mitään esittämistä omilta ystäviltäni. En edes olisi ystävä ilkeän kanssa.

Tietty voit nöyristellä ja pysyä vain kaukana miehen sovinistiystävistä, ettei sinua haukuta. Mutta eikö miestä sitten häiritse, että joudut itseäsi suojellaksesi pysymään poissa? Miten hänellä voi olla hauskaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka halveksuvat sinua? Mielestäni, jos mies naureskelee sovinismijutuille, ne ovat hänen mielestä hassua huumoria, ja hän on siis sovinisti. Haluatko olla sovinistin kanssa? Itse en olisi, koska olen nainen.