Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun en pysty hyväksymään eroa
07.11.2016 |
En enää pysty edes itkemään. Mietin vain keinoja jolla täältä pääsisi pois. Elämä on ohi, mulla ei ole enää mitään. Ei yhtään ystävää jolle puhua.
Kommentit (10)
Kuulostaa kliseiselle, mutta yleensä ajan kanssa helpottaa. Ei kaikkea ole vielä menetetty.
Sure rauhassa ja päästä vähitellen irti. Ystävien hankkimisessa en osaa neuvoa, kun minullakaan ei ole ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala kirjoittaa blogia eroprosessistasi? Päätä valokuvata vaikka kerran päivässä tai viikossa hymyn huulille tuova asia.
Pidä itsesi kiireisenä alkuun, suostu ylitöihin, talkoisiin, suvun vanhimpien auttamiseen tmv.
Tsemppiä, nyt on rankkaa, mutta olet päivä päivältä enemmän voittaja! :)
Vierailija kirjoitti:
En enää pysty edes itkemään. Mietin vain keinoja jolla täältä pääsisi pois. Elämä on ohi, mulla ei ole enää mitään. Ei yhtään ystävää jolle puhua.
Siis sun elämä riippuu tuosta toisesta ihmisestä? Mitätöitkö just kaikki omat saavutuksesi vain sen takia että joku ei halua olla sun kanssa enää.... HALOO PAHVI!!! Nyt on nykyaika, ei se ole maailmanloppu
Kriisikeskukseen yhteys ja sitten läimäytät itseäs poskille ja kysyt minkälainen idiootti perustaa koko elämänsä jonkun ihmissuhteen varaan. Koskaan ei pidä antaa toiselle ihmiselle (parisuhteessa) sellaista valtaa että se edes jotenkin välillisesti voisi teoillaan vaikuttaa siihen elätkö vai kuoletko. Sellainen on puhdasta typeryyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olisi nyt tärkeää, että annat surulle nyt tilaa. Hyväksyt sen, että olet äärettömän surullinen. Ehkä kaiken takana on kuitenkin suurempi johdatus, vaikka sitä onkin niin vaikea ymmärtää ja niin vaikea käsittää, vaikea hyväksyä. Ehkä myöhemmin ymmärrät miksi kävi näin? Kuuntele esim. jotain lohduttavaa musiikkia, kirjoita tunteesi ja kokemuksesi auki esim. päiväkirjaan, tms. Elämässäsi on vielä paljon mahdollisuuksia. <3 Jumala rakastaa sinua, Hän on sinun lähelläsi enemmän kuin koskaan jos vain otat Hänet vastaan, luoksesi. <3
En vaan pysty elämään yksin enkä usko enää löytäväni ketään. Ja mies elättelee toiveita uudesta perheestä. Mieluummin kuolen kuin jään sivusta seuraamaan toisen onnea. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vaan pysty elämään yksin enkä usko enää löytäväni ketään. Ja mies elättelee toiveita uudesta perheestä. Mieluummin kuolen kuin jään sivusta seuraamaan toisen onnea. Ap
Hanki hoitoa tuohon omanarvontunnottomuuteesi ja läheisriippuvuuteesi ja ala seisoa omilla jaloillasi.
Et ole maailman eka etkä vika nainen jolle käy noin. Itsesääli ei auta mitään.
Sun on vaan päätettävä selvitä. Tänään tuntuu tuolta ja huomenna alkaa uusi päivä ja olet mennyt askeleen eteen päin. Pärjäät. Kirjoita täällä, tee päiväohjelma ulkoiluineen ja ruokailuineen, hemmottele itseäsi.
Minut jätettiin vuosi sitten tekstiviestillä 7v kestäneestä suhteesta. Puhuin ystäville, kävin kaukaisten sukulaisten luona, luin, kirjoitin, kävin teatterissa, otin hoitoja kosmetologilla. Viikossa alkoi jo helpottaa.
VIihdyn nykyään yksin, kuuntelen itseäni. Elämä on vienyt edelleen. Tuo minut jättänyt mies meni hyvin pian kihloihin ja asuu jo avoliitossa. Viinaa menee ja bilevaihde päällä usein. En ole katkera, ehkä eron myötä pelastuin suhteesta, joka olisi ajastaan tuhonnut minut.
Mitä jos alkaisit pelaamaan videopelejä? Niiden parissa kuulemma aika rientää ja maailman pahuus unohtuu. Koet edistymisen ja onnistumisen tunteita, joilla ponnistaa eteenpäin.