Miten tälläinen perinnönjako menee (riitaisa)

Jos testamenttia ei ole niin pottia on jakamassa 5 lasta yhtä suureen osaan. Viis lastenlapsista.

Mitä tapeltavaa tässä on? Jos testamenttia ei ole, kaikille kuuluu lakiosat ja sillä sipuli. Ketään ei voi pakottaa luopumaan perinnöstään.

Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.

Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.

Ovatko lapsenlapset siis pesän osakkaita? Eli heidän vanhempansa, joka olisi pesän osakas on kuollut? Ei heitä voi tässä tapauksessa sivuuttaa.

Ei tuo 3 milliä kovin suuri summa ole, kun se pitää jakaa noin monen ihmisen kesken. Ymmärrän että ahneet vapaamatkustajat halutaan pois potilta.

Lapsi perii vanhempansa, eli jos vanhemmat ovat elossa niin turha tulla ukkivainaan rahoja mouruamaan.

Eli kyse on siis seitsemännumeroisesta luvusta, jos miljoonien puolelle mennään (ei kuusinumeroisesta). Vain lapset ovat rintaperillisiä, jos he kerran ovat elossa. Lapsenlapsilla olisi oikeus lakiosaan vain, jos joku lapsista olisi kuollut, mutta tällä olisi lapsenlapsia elossa. Olisi kannattanut tehdä kirjallinen testamentti.

Jos ei ole testamenttia niin ei se sanallinen lupaus ole minkään arvoinen kun sitä ei voi millään todistaa.

Asia on hyvin yksinkertainen. Perintö jaetaan ja jokainen saa lakiosansa. Painostuksia on turha kuunnella.

Onko lapsenlasten oma vanhempi = rintaperillinen kuollut? Eihän lapsenlapsille muuten kuulu yhtään mitään.

Vain lapset perivät, ja perintö on jaettava jos yksi osakas vaatii. Pesänjakaja loppujenlopuksi ratkaisee, myydäänkö omaisuus vai ei.

Eihän koko omaisuutta tarvitse myydä ulkopuoliselle. Joku voi lunastaa toisen osuuksia, tai myydään vain osa.

Siistein ratkaisu on se, että ne, jotka eivät halua myydä ostavat niiden perillisten osuuden, jotka haluavat myydä. Siinä tapauksessa ei enää tarvita jakoja ennen kuin jäljelle jääneet osakkaat ryhtyvät jakamaan omaisuuttaan. Kun kaupat tehdään perukirjan arvon mukaan, ei tule edes ylimääräisiä veroja.

Vierailija kirjoitti:

Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.

Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.

Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.

Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.

Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.

Verot maksetaan ennen kuin perintö on mahdollista lunastaa.

Omaisuus jaetaan perillisille eli kaikille lapsille jos testamenttia ei kirjallisena ole eikä kukaan pysty tarpeeksi pätevästi suullista testamenttia todistamaan. Omalle osuudelle jokainen voi tehdä mitä haluaa, myydä tai pitää itsellään.

Miksi puhutte lakiosasta? Tässähän on kyse normaalista perinnönjaosta, koska ei ole tehty testamenttia.

Lakiosa otetaan käyttöön silloin, kun on tehty testamentti jonkun pesän osakkaan hyväksi. Silloin muut voivat vaatia lakiosaansa, joka on puolet siitä, mitä ilman testamenttia ko. osakas saisi.

Kaikki myyntiin. Pesän arvo on se, mitä siitä myymällä saa, voi jäädä tuon esimerkin 3 miljoonan sijaan vaan 2 miljoonaankin. Kun pesä on myyty, potti jaetaan viiteen osaan, jokainen lapsi saa oman osan (jos ei perunkirjoituksessa ilmene vaikka yllätyslapsia). Jos joku noista viidestä lapsesta on kuollut, hänen osansa menee suoraan hänen lapsilleen eli lapsenlapsille. Muuten jokainen lapsista voi itse päättää, ottaako oman osansa vastaan vai kieltäytyykö siitä ja lahjoittaa eteenpäin omille lapsilleen, eli vainajan lapsenlapsille.

Kun pesään kuuluvat osat ovat myynnissä, voi myös joku vainajan lapsista tai lapsenlapsista ne ostaa. Lapsen ostaessa hinnanalennus on se 1/5, jolloin ei  tietenkään saa myöskään viidesosaa pesästä. Lapsenlapsen ostaessa ei mitään alennusta voi antaa, jollei sitten lapsenlapsen vanhempi luovuta omaa osaansa eteenpäin. Tässä vaiheessa on sitten hoksattava, että jos luovuttavalla lapsella on muitakin lapsia, voi luovutus olla ennakkoperintöä. Mutta sen sotkun voivat perheen kesken ratkoa.

Pesän arvo on tosiaan se, mitä niistä markkinoilla saa. Jos ostajaa ei löydykään, niin hinta on laitettu väärin.

Lapset jakavat kaikki tasan, jos joku lapsista on kuollut ja hänellä on lapsia, jakaa nuo lapset kuolleen vanhempansa osuuden.

Jos edes yksi perillisistä haluaa myydä pois nii silloin myydään tai ostetaan hänet ulos. Jos ei ole rahaa ostaa ulos nii silloin myydään, ei auta itku markkinoilla.

Kannattaa hoitaa jako niin, että paikalla on vain ne jotka perii oikeasti. Istutaan yhdessä alas ja keskustellaan kuin aikuiset. Puolisot ja lastenlapset, jotka ei peri nii hus pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.

Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.

Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.

Ei. Niinhän se on. Fakta on se, että monella ei oikeasti ole varaa ottaa vastaan perintöä. Hyvin rikkailla harvoin on tätä ongelmaa, mutta pieni- ja keskiosaisilla kyllä.

Iso perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin perijällä on mitään konkreettista rahaa. Siis voi olla esim. tilanne, että toinen vanhemmista on menehtynyt ja kiinteä perintö on jakamattomana kuolinpesässä 10 vuotta, kunnes toinen vanhempi menehtyy ja perintö voidaa realisoida. Kyse saattaa olla esim. arvokkaasta talosta, jossa leskellä on oikeus asua, mutta joka on testamentattu jälkipolville. Jälkipolville tulee maksettavaksi perintövero vuoden sisällä ensimmäisen vanhemman kuolemasta, mutta nämä voivat myydä tuon talon vasta kymmenen vuoden päästä. Siinä sitten on toivottava, että on varaa maksaa verot tai saa pankista lainaa sitä varten. Surullisia tapauksia ovat myös sellaiset, että perinnöllä on suuri tunnearvo, mutta perijä ei pysty verojen takia ottamaan sitä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapset jakavat kaikki tasan, jos joku lapsista on kuollut ja hänellä on lapsia, jakaa nuo lapset kuolleen vanhempansa osuuden.

Jos edes yksi perillisistä haluaa myydä pois nii silloin myydään tai ostetaan hänet ulos. Jos ei ole rahaa ostaa ulos nii silloin myydään, ei auta itku markkinoilla.

Kannattaa hoitaa jako niin, että paikalla on vain ne jotka perii oikeasti. Istutaan yhdessä alas ja keskustellaan kuin aikuiset. Puolisot ja lastenlapset, jotka ei peri nii hus pois.

Peltohehtaarit esim. on melko helppo jakaa perillisten kesken ei kaikkien tarvitse myydä osuuttaan vaikka joku osakkaista haluaisikin oman osuutensa myydä toiselle perilliselle tai ulkopuoliselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.

Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.

Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.

Ei. Niinhän se on. Fakta on se, että monella ei oikeasti ole varaa ottaa vastaan perintöä. Hyvin rikkailla harvoin on tätä ongelmaa, mutta pieni- ja keskiosaisilla kyllä.

Iso perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin perijällä on mitään konkreettista rahaa. Siis voi olla esim. tilanne, että toinen vanhemmista on menehtynyt ja kiinteä perintö on jakamattomana kuolinpesässä 10 vuotta, kunnes toinen vanhempi menehtyy ja perintö voidaa realisoida. Kyse saattaa olla esim. arvokkaasta talosta, jossa leskellä on oikeus asua, mutta joka on testamentattu jälkipolville. Jälkipolville tulee maksettavaksi perintövero vuoden sisällä ensimmäisen vanhemman kuolemasta, mutta nämä voivat myydä tuon talon vasta kymmenen vuoden päästä. Siinä sitten on toivottava, että on varaa maksaa verot tai saa pankista lainaa sitä varten. Surullisia tapauksia ovat myös sellaiset, että perinnöllä on suuri tunnearvo, mutta perijä ei pysty verojen takia ottamaan sitä vastaan.

Siinä lainaa ottaessa on myös muistettava, että siitä perinnöstä on pidettävä huoli, eli arvokkaan rakennuksen kattoremontti maksetaan lesken ja lasten yhteisvoimin, tai vaikka kerrostalo-osakkeen putkiremontti. Siinä perintöveroja maksettaessa on kiva maksaa joskus 10-20 vuoden päästä vapautuvan pääoman huolehtimisesta. Tai jos esim. toinen puolisoista kuolee 50-vuotiaana, ja toinen jatkaa yli 90-vuotiaaksi, niin siinä meneekin helposti se 40-60 vuotta.  Ja jos tuo pitkään elävä onkin isän uusi puoliso, niin siinäpä sitten katselet oman ikäistä äitipuolta ja maksat sen putkiremonttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset jakavat kaikki tasan, jos joku lapsista on kuollut ja hänellä on lapsia, jakaa nuo lapset kuolleen vanhempansa osuuden.

Jos edes yksi perillisistä haluaa myydä pois nii silloin myydään tai ostetaan hänet ulos. Jos ei ole rahaa ostaa ulos nii silloin myydään, ei auta itku markkinoilla.

Kannattaa hoitaa jako niin, että paikalla on vain ne jotka perii oikeasti. Istutaan yhdessä alas ja keskustellaan kuin aikuiset. Puolisot ja lastenlapset, jotka ei peri nii hus pois.

Peltohehtaarit esim. on melko helppo jakaa perillisten kesken ei kaikkien tarvitse myydä osuuttaan vaikka joku osakkaista haluaisikin oman osuutensa myydä toiselle perilliselle tai ulkopuoliselle.

Lisäksi jos ei halua myydä osuutta mutta ei myöskään itse viljellä pelto on mahdollista antaa vuokralle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.

Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.

Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.

Ei. Niinhän se on. Fakta on se, että monella ei oikeasti ole varaa ottaa vastaan perintöä. Hyvin rikkailla harvoin on tätä ongelmaa, mutta pieni- ja keskiosaisilla kyllä.

Iso perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin perijällä on mitään konkreettista rahaa. Siis voi olla esim. tilanne, että toinen vanhemmista on menehtynyt ja kiinteä perintö on jakamattomana kuolinpesässä 10 vuotta, kunnes toinen vanhempi menehtyy ja perintö voidaa realisoida. Kyse saattaa olla esim. arvokkaasta talosta, jossa leskellä on oikeus asua, mutta joka on testamentattu jälkipolville. Jälkipolville tulee maksettavaksi perintövero vuoden sisällä ensimmäisen vanhemman kuolemasta, mutta nämä voivat myydä tuon talon vasta kymmenen vuoden päästä. Siinä sitten on toivottava, että on varaa maksaa verot tai saa pankista lainaa sitä varten. Surullisia tapauksia ovat myös sellaiset, että perinnöllä on suuri tunnearvo, mutta perijä ei pysty verojen takia ottamaan sitä vastaan.

Käsittääkseni veroa ei tarvitse maksaa, jos pesä jätetään jakamatta. Usein näin tehdään kun puoliso on vielä elossa ja pesä jaetaan vasta kun leskestäkin aika jättää.