Miten tälläinen perinnönjako menee (riitaisa)
Vainajalla omaisuutena suuret tilukset, kaksi omakotitaloa, satoja hehtaareja peltoa, metsää, viljelymaata + muita ulkorakennuksia. Perittävä summa on suuri, puhutaan nyt kuusinumeroisesta summasta.
Vainajalla on viisi lasta ja 9 lapsenlasta. Muita perillisiä ei ole. Lapsista osa haluaa myydä tilat, osa ei. Ne jotka ovat myynnin kannalla, ovat ne jotka ovat eniten osallistuneet viljely-pelto- ja ylläpitotöihin. Jos tiloja ei myydä, he kieltäytyvät laittamasta tikkua ristiin.
Vainaja on sanallisesti luvannut tilat kuopukselleen ja hänen lapsilleen (joka ne haluaisi myös myydä), mutta asiasta ei ole tehty testamenttia. Hänen perheensä mielestä koko perintö siis kuuluu heille.
Perinnöstä halutaan myös ulkopuolistaa neljä lapsenlasta, jotka asuvat kaukana eivätkä ole osallistuneet tilan töihin. Heitä painostetaan luopumaan lakiosistaan.
Mitenhän tämä perintö saataisiin jaettua ilman järkyttävää tappelua. Asiasta on tapeltu jo vuosia. Sanotaan että jaettava summa on 3 miljoonaa euroa.
Nyt viisaat av-mammat, kertokaa miten tämä saadaan ratkottua siististi.
Kommentit (34)
Mitäs vaikeaa tuossa on? Omaisuus jakoon ja jokainen lapsista (5kpl) tehköön omalla peltopläntillään mitä tahtoo. Tai sitten ensin omaisuus rahaksi ja rahan jako. Lapsenlapset ei saa mitään ilman testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.
Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.
Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.
Ei. Niinhän se on. Fakta on se, että monella ei oikeasti ole varaa ottaa vastaan perintöä. Hyvin rikkailla harvoin on tätä ongelmaa, mutta pieni- ja keskiosaisilla kyllä.
Iso perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin perijällä on mitään konkreettista rahaa. Siis voi olla esim. tilanne, että toinen vanhemmista on menehtynyt ja kiinteä perintö on jakamattomana kuolinpesässä 10 vuotta, kunnes toinen vanhempi menehtyy ja perintö voidaa realisoida. Kyse saattaa olla esim. arvokkaasta talosta, jossa leskellä on oikeus asua, mutta joka on testamentattu jälkipolville. Jälkipolville tulee maksettavaksi perintövero vuoden sisällä ensimmäisen vanhemman kuolemasta, mutta nämä voivat myydä tuon talon vasta kymmenen vuoden päästä. Siinä sitten on toivottava, että on varaa maksaa verot tai saa pankista lainaa sitä varten. Surullisia tapauksia ovat myös sellaiset, että perinnöllä on suuri tunnearvo, mutta perijä ei pysty verojen takia ottamaan sitä vastaan.
Käsittääkseni veroa ei tarvitse maksaa, jos pesä jätetään jakamatta. Usein näin tehdään kun puoliso on vielä elossa ja pesä jaetaan vasta kun leskestäkin aika jättää.
Ei pidä paikkaansa.
Seitsemännumeroinen summa.
Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, niin ensin suoritetaan mahdollinen tasinko leskelle (eli avioero käytännössä).
Ilman testamenttia loput jaetaan rintaperillisille tasan. Jos joku rintaperillisistä on kuollut, niin hänen perintönsä jaetaan edelleen hänen perillisilleen. Tällöin joku pesän osakas voi samanaikaisesti olla perimässä esimerkiksi isäänsä ja lapsetonta edesmennyttä veljeään.
Koko pesälle ja sen osille täytyy saada vahvistettua käyvät arvot ennen pesän jakamista ja kaikkien pesän osakkaiden täytyy hyväksyä ne. Käytännössä siis koko pesän omaisuus on myytävä jos yksikin osakas sitä vaatii. Yleensä myynti on osittainen, eli lapset jakavat irtaimiston lähes sovussa ja vainajan asunto myydään pesän nimissä. Tässä tapauksessa joku perillisistä haluaa mahdollisesti periä asunnon, joten sille sovitaan yhdessä pesän muiden osakkaiden kanssa hinta kuinka arvokkaaksi se arvostetaan jaossa. Jos sopuun ei päästä, pesän osakas voi kuitenkin ostaa kyseisen asunnon pesältä esimerkiksi huutokaupassa.
Kyllä perintöverot pitää maksaa, vaikka pesää ei jaettaisi. Jos leskellä on hallintaoikeus, vähentää se lasten perintöveroa.
Kannattaa tehdä keskinäinen omistusoikeustestamentti, silloin leski perii puolisonsa ja maksaa perintöverot, joissa on merkittävä lesken huojennus. Lapset saavat osuutensa vasta molempien vanhempien kuoltua. Näin on ilman testamenttiakin kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Ruotsissa ja Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.
Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.
Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.
Ei. Niinhän se on. Fakta on se, että monella ei oikeasti ole varaa ottaa vastaan perintöä. Hyvin rikkailla harvoin on tätä ongelmaa, mutta pieni- ja keskiosaisilla kyllä.
Iso perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin perijällä on mitään konkreettista rahaa. Siis voi olla esim. tilanne, että toinen vanhemmista on menehtynyt ja kiinteä perintö on jakamattomana kuolinpesässä 10 vuotta, kunnes toinen vanhempi menehtyy ja perintö voidaa realisoida. Kyse saattaa olla esim. arvokkaasta talosta, jossa leskellä on oikeus asua, mutta joka on testamentattu jälkipolville. Jälkipolville tulee maksettavaksi perintövero vuoden sisällä ensimmäisen vanhemman kuolemasta, mutta nämä voivat myydä tuon talon vasta kymmenen vuoden päästä. Siinä sitten on toivottava, että on varaa maksaa verot tai saa pankista lainaa sitä varten. Surullisia tapauksia ovat myös sellaiset, että perinnöllä on suuri tunnearvo, mutta perijä ei pysty verojen takia ottamaan sitä vastaan.
Käsittääkseni veroa ei tarvitse maksaa, jos pesä jätetään jakamatta. Usein näin tehdään kun puoliso on vielä elossa ja pesä jaetaan vasta kun leskestäkin aika jättää.
Käsityksesi on väärä. Muutenhan kuolinpesät olisivat jakamatta tuomiopäivään saakka, jos sillä voisi välttää verot. Olishan silloin kuolinpesää jakavia osakkaita verrattomasti enemmän, eli yksilöä kohti vähemmän maksettavaa veroa.
Mutta verottaja on kyllä tämän hoksannut! Vero on maksettava vaikka kuolinpesää ei jaeta, ja lesken asumisoikeus kyllä pienentää veroa. Toiseksi aika usein leski omistaa siitä asunnosta puolet, eli perilliset maksavat veron vain puolikkaasta. Ekä tähän perustuu sinun käsityksesi siitä, että veroa ei makseta ennen kuin leski kuolee ja hänenkin osuutensa jaetaan.
Tänään on bileet kaikki metsät sileeks!
Jos asiasta on riidelty jo vuosia, on perintöverot maksettu jo kuolinpesän tililtä. Tämä kun menee perukirjan mukaan joka toimitetaan verottajalle.
Perijöitä ovat ainoastaan lapset ja leski, lapsenlapsi perii mikäli joku näistä viidestä kuollut (ei siis kaikki lapsenlapset).
Jos yksikin pesn osakas vaatii jakoa, on pesä jaettava. Jos ei yhteisymmärrykseen päästä, pesänhoitaja asialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain lapsille kuuluu lakiosa. Ei lapsenlapsille. Eli 3milliä/5.
Olettaen tietty että perillisillä on varaa maksaa megalomaaniset perintöverot, jos ei, niin omaisuus siirtyy valtiolle.
Eikös verot vähennetä perintösummasta? Ei kai kellään olisi varaa periä rikkaita vanhempiaan jos tämä noin menisi.
Ei. Niinhän se on. Fakta on se, että monella ei oikeasti ole varaa ottaa vastaan perintöä. Hyvin rikkailla harvoin on tätä ongelmaa, mutta pieni- ja keskiosaisilla kyllä.
Iso perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin perijällä on mitään konkreettista rahaa. Siis voi olla esim. tilanne, että toinen vanhemmista on menehtynyt ja kiinteä perintö on jakamattomana kuolinpesässä 10 vuotta, kunnes toinen vanhempi menehtyy ja perintö voidaa realisoida. Kyse saattaa olla esim. arvokkaasta talosta, jossa leskellä on oikeus asua, mutta joka on testamentattu jälkipolville. Jälkipolville tulee maksettavaksi perintövero vuoden sisällä ensimmäisen vanhemman kuolemasta, mutta nämä voivat myydä tuon talon vasta kymmenen vuoden päästä. Siinä sitten on toivottava, että on varaa maksaa verot tai saa pankista lainaa sitä varten. Surullisia tapauksia ovat myös sellaiset, että perinnöllä on suuri tunnearvo, mutta perijä ei pysty verojen takia ottamaan sitä vastaan.
Käsittääkseni veroa ei tarvitse maksaa, jos pesä jätetään jakamatta. Usein näin tehdään kun puoliso on vielä elossa ja pesä jaetaan vasta kun leskestäkin aika jättää.
Ei pidä paikkaansa.
Tämän takia jotkut joutuvat luopumaan perinnöstä. Kun se saatu omaisuus on olemassa kiinteänä, mutta jos rahavaroja ei ole ja perintöveroa on maksettava ennen kuin pääsee käsiksi kiinteään omaisuuteen, on yhtälö aika hankala. Monella voi olla entuudestaan lainoja, niin ettei lisälainan ottaminenkaan välttämättä onnistu.
Käsittääkseni veroa ei tarvitse maksaa, jos pesä jätetään jakamatta. Usein näin tehdään kun puoliso on vielä elossa ja pesä jaetaan vasta kun leskestäkin aika jättää.[/quote]
Perintövero tulee maksuun noin 1,5 vuotta kuoleman jälkeen, aivan riippumatta onko pesä jaettu vai jakamaton. Perukirja on tehtävä 3 kk kuluessa kuolemasta ja tästä lähetettävä kopio verottajalle 1 kk sisällä. Verottaja käsittelee asiaa ehkä 9 kk ja lähettää verolaput, joissa eräpäivä noin 3 kk ja 5 kk päätöksentekopäivästä. Ongelma tämä on lähinnä tapauksissa, joissa pesässä ei muuta varallisuutta kuin kallis asunto, joka jää lesken käyttöön.
Ei voi pitää paikaansa että perinnöstä on riidelty vuosikausia ja edeleen on epäselvää periikö esim. lastenlapset tilasta jotakin. Perunkirja asiasta on ollut pakko tehdä ajat sitten ja siitä kyllä selviää kuolinpesän osakkaat ja he ja vain he ovat perijöitä.
Älkää ottako pesänjakajaa, vaan sopikaa keskenänne lakiosuuksien mukaan toimimisesta.
Olen nähnyt riittävästi tapauksia, joissa ulkopuolisesta pesänjakajasta on tullut muhkeampi ongelma kuin keskinäisistä erimielisyyksistä ikinä. Joissain tapauksissa vielä vuosienkaan jälkeen perintöä ei ole saatu jaettua pesänjakajan aiheuttamien ongelmien vuoksi (loputon laskutus, muhkeat palkkiot, tuomioistuinten haluttomuus tehdä mitään jne.)
Tila on jossain Kainuussa? Muussa tapauksessa satoja hehtaareja metsää ja peltoa ei saa 3 miljoonalla eurolla (+ siis ne omakotitalot jne.).
Ja kuten on sanottu, vain lapset perivät. Lapsenlapset ovat rintaperillisiä vasta sitten, jos heidän perivä vanhempansa on jo kuollut.
Olisipa vainaja itse myynyt omaisuutensa ja rahat tilillä tai tuhlattuna... Testamentin kirjoittaminen olisi myös suotava taito. Vaikutatte ärsyttävältä porukalta. Hölmöläiset tappelemassa.
Hankala tilanne.
Sikäli selkeä, että ilman testamenttia perillisiä ovat elossa olevat lapset sekä poisnukkuneiden lasten lapset. Testamentin tulee olla määrämuotoinen, joten suulliset lupaukset ovat tuulen huminaa. Pesässä jokaiselle lapselle (tai hänen jälkeensätulleille) kuuluu tasaosuus. En kyllä todellakaan ymmärrä miksi joku luopuisi hänelle kuuluvasta perintöosuudesta, vaikka ei olisi tilan töihin osallistunutkaan.
Nyt ilmeisesti osa haluaisi jatkaa tilanpitoa? Ongelma taitaa olla, ettei jatkajalla/jatkajilla ole varoja maksaa muita ulos pesästä. Vaihtoehto voisi olla pilkkoa tila osiin ja jokainen tekee omalla osallaan mitä haluaa. Jos pesä pääsee yksimielisyyteen miten pikotaan ja mikä osa kenellekin, on tämä paras vaihtoehto. Jos ei yksimielisyyttä synny, niin myyntiin menee perintötila.