Lue keskustelun säännöt.
Adoptiolapsiin liittyvät ennakkoluulot.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Millaisiin ennakkoluuloihin?
No esimerkiksi tilanne jossa koulun rehtorin lapsen tietoja edes katsomatta lähtee aiitä että hän on huono koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole lapsiin ennakkoluuloja mutta sen tiedän, omasta kokemuksesta, että löytyy ihmisiä jotka adoptoivat sellaisella asenteella että lasten pitäisi olla kiitollisia siitä että heitä on adoptoitu. Siihen adoptoitu ei kykene koska hän usein tuntee monenlaista tuskaa, eteenkin jos hänet on revytty pois omasta kulttuurista.
Eikä häneltä pidä vaatia kiitollisuutta vaan hänen pitäisi saada elää elämän niinkuin tasavertainen biologinen lapsi.
Mistä rehtori tietää, että lapsi on adoptoitu?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsiin ennakkoluuloja mutta sen tiedän, omasta kokemuksesta, että löytyy ihmisiä jotka adoptoivat sellaisella asenteella että lasten pitäisi olla kiitollisia siitä että heitä on adoptoitu. Siihen adoptoitu ei kykene koska hän usein tuntee monenlaista tuskaa, eteenkin jos hänet on revytty pois omasta kulttuurista.
Eikä häneltä pidä vaatia kiitollisuutta vaan hänen pitäisi saada elää elämän niinkuin tasavertainen biologinen lapsi.
No tää on ihan peruskauraa jota jauhetaan koko adoptioneuvonta. Että hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. En tunne ketään joka näin ajattelisi... ehkä vanhemmat ihmiset jotka muistaa vielä sotaorvot jne.
Vierailija kirjoitti:
Mistä rehtori tietää, että lapsi on adoptoitu?
No varmaan siitä kun me vanhemmat näytetään suomalaisilta ja lapsi ei. Ja lapsen yksi etunimi viittaa myös muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai saatoin minä itsekin sen ihan kertoa, en muista enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä rehtori tietää, että lapsi on adoptoitu?
No varmaan siitä kun me vanhemmat näytetään suomalaisilta ja lapsi ei. Ja lapsen yksi etunimi viittaa myös muualle.
Mistä noista seikoista voi päätellä adoption? Voihan reksi päätellä että sinä olet bioäiti ja isä isäpuoli joka ottanut lapsen omalle nimelle. Tai isä on biologinen ja sinä äitipuoli. Tai että lapsi on teillä sijoituksessa. Jne.
Älä laita ajatuksia muiden suuhun. Ja yleensä on kyllä valitettavasti niin että mitä lähempänä kouluikää lapsi on adoptoitu niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsella voi olla koulussa ongelmia, jo ihan kielen takia. Kaksivuotias on oppinut kieltä kouluikään mennessä ihan eri tavoin kuin viisivuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsiin ennakkoluuloja mutta sen tiedän, omasta kokemuksesta, että löytyy ihmisiä jotka adoptoivat sellaisella asenteella että lasten pitäisi olla kiitollisia siitä että heitä on adoptoitu. Siihen adoptoitu ei kykene koska hän usein tuntee monenlaista tuskaa, eteenkin jos hänet on revytty pois omasta kulttuurista.
Eikä häneltä pidä vaatia kiitollisuutta vaan hänen pitäisi saada elää elämän niinkuin tasavertainen biologinen lapsi.
No tää on ihan peruskauraa jota jauhetaan koko adoptioneuvonta. Että hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. En tunne ketään joka näin ajattelisi... ehkä vanhemmat ihmiset jotka muistaa vielä sotaorvot jne.
Minä olen kyllä adoptioäitinä kuullut tuota että arvostetaan meidän toimintaa ym soopaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsiin ennakkoluuloja mutta sen tiedän, omasta kokemuksesta, että löytyy ihmisiä jotka adoptoivat sellaisella asenteella että lasten pitäisi olla kiitollisia siitä että heitä on adoptoitu. Siihen adoptoitu ei kykene koska hän usein tuntee monenlaista tuskaa, eteenkin jos hänet on revytty pois omasta kulttuurista.
Eikä häneltä pidä vaatia kiitollisuutta vaan hänen pitäisi saada elää elämän niinkuin tasavertainen biologinen lapsi.
No tää on ihan peruskauraa jota jauhetaan koko adoptioneuvonta. Että hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. En tunne ketään joka näin ajattelisi... ehkä vanhemmat ihmiset jotka muistaa vielä sotaorvot jne.
Sorry, kyllä niitä on. 10 vuoden sisällä näitä on nähty moniakin perheitä jolla juuri tuon tyylinen asenne. Ei ne sitä myönnä mutta sen näkee joka käden käänteessä ja myös sen kuinka keljuja ne on niille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä rehtori tietää, että lapsi on adoptoitu?
No varmaan siitä kun me vanhemmat näytetään suomalaisilta ja lapsi ei. Ja lapsen yksi etunimi viittaa myös muualle.
Mistä noista seikoista voi päätellä adoption? Voihan reksi päätellä että sinä olet bioäiti ja isä isäpuoli joka ottanut lapsen omalle nimelle. Tai isä on biologinen ja sinä äitipuoli. Tai että lapsi on teillä sijoituksessa. Jne.
Älä laita ajatuksia muiden suuhun. Ja yleensä on kyllä valitettavasti niin että mitä lähempänä kouluikää lapsi on adoptoitu niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsella voi olla koulussa ongelmia, jo ihan kielen takia. Kaksivuotias on oppinut kieltä kouluikään mennessä ihan eri tavoin kuin viisivuotias.
Kuten sanottu, saatoin minä sen sanoakin. Mutta yhtä kaikki rehtori ei tuossa vaiheessa ollut edes kuullut lapsen puhuvan tms., ei katsonut Wilmaa tms. Automaattisesti lähti siitä että lapsi on huono koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsiin ennakkoluuloja mutta sen tiedän, omasta kokemuksesta, että löytyy ihmisiä jotka adoptoivat sellaisella asenteella että lasten pitäisi olla kiitollisia siitä että heitä on adoptoitu. Siihen adoptoitu ei kykene koska hän usein tuntee monenlaista tuskaa, eteenkin jos hänet on revytty pois omasta kulttuurista.
Eikä häneltä pidä vaatia kiitollisuutta vaan hänen pitäisi saada elää elämän niinkuin tasavertainen biologinen lapsi.
No tää on ihan peruskauraa jota jauhetaan koko adoptioneuvonta. Että hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. En tunne ketään joka näin ajattelisi... ehkä vanhemmat ihmiset jotka muistaa vielä sotaorvot jne.
Sorry, kyllä niitä on. 10 vuoden sisällä näitä on nähty moniakin perheitä jolla juuri tuon tyylinen asenne. Ei ne sitä myönnä mutta sen näkee joka käden käänteessä ja myös sen kuinka keljuja ne on niille.
No minä en ole tällaisiin törmännyt. Ja ei, lapsi ei ole Afrikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsiin ennakkoluuloja mutta sen tiedän, omasta kokemuksesta, että löytyy ihmisiä jotka adoptoivat sellaisella asenteella että lasten pitäisi olla kiitollisia siitä että heitä on adoptoitu. Siihen adoptoitu ei kykene koska hän usein tuntee monenlaista tuskaa, eteenkin jos hänet on revytty pois omasta kulttuurista.
Eikä häneltä pidä vaatia kiitollisuutta vaan hänen pitäisi saada elää elämän niinkuin tasavertainen biologinen lapsi.
No tää on ihan peruskauraa jota jauhetaan koko adoptioneuvonta. Että hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. En tunne ketään joka näin ajattelisi... ehkä vanhemmat ihmiset jotka muistaa vielä sotaorvot jne.
Sorry, kyllä niitä on. 10 vuoden sisällä näitä on nähty moniakin perheitä jolla juuri tuon tyylinen asenne. Ei ne sitä myönnä mutta sen näkee joka käden käänteessä ja myös sen kuinka keljuja ne on niille.
No minä en ole tällaisiin törmännyt. Ja ei, lapsi ei ole Afrikasta.
En minkään väittänyt että kaikki ovat tällaisia. Pahoittelut kaikille muille siitä että sanon että niitäkin on. Itse vaan olen nähnyt niitä liikaa. Niissä lapset ovat ulkomailta
Millaisiin ennakkoluuloihin?