Suru isoäidin kohtalosta
Isoäitini asuu toisessa kaupungissa. Hänellä ei asu siellä sukulaisia, muutama hyvä ihminen lähipiirissä, jotka auttavat joko rahaa vastaan tai ilman.
Isoäitini asuu yksin vanhassa kolmekerroksisessa omakotitalossa, hän on liikuntarajoitteinen (kuten vanhukset ovat; jäykkä, huono tasapaino jne.) ja ikää 90 vuotta.
Isoäitini ei saa muita tukipalveluita kaupungilta, kelalta tai sotaveteraaneilta kuin siivouksen kahdesti kuussa. Ei ruokapalvelua, ei kotisairaanhoitoa, ei taksilippuja, ei mitään.
Nyt hän alkaa olla siinä tilanteessa ettei enää pärjää henkisesti eikä fyysisesti yksin. Voinko tehdä jotain? Vaatia uudelleenarviointia avun tarpeessa? Jotain muuta, mitä?
Voisiko joku saman kokenut tai vanhuspalveluiden parissa työskentelevä auttaa?
Olen valmis ehdottamaan, että isoäiti muuttaisi tänne, missä suurin osa lapsenlapsista asuu, mutta pelkään pahoin ettei hän suostu. Täällä voisimme auttaa häntä maksutta vaikka joka päivä! Apu olisi lähellä koko ajan, vaikei palvelutaloon muuttaisikaan.
;-(
Kommentit (7)
Sotaveteraaniliittoa tarkoitin! Ei kai kukaan oleta, että kuvittelisin niiden ysikymppisten toisiaan jeesaavaan. Ja totta kai on haettu tukia ja apua. En TIETENKÄÄN oleta, että hakematta mitään saa.
Aika turha varmaan täältä kysyä...
Ap
Sossun kautta haetaan vanhuksille apua. Ota yhteyttä paikalliseen sossuun.
Vierailija kirjoitti:
Sotaveteraaniliittoa tarkoitin! Ei kai kukaan oleta, että kuvittelisin niiden ysikymppisten toisiaan jeesaavaan. Ja totta kai on haettu tukia ja apua. En TIETENKÄÄN oleta, että hakematta mitään saa.
Aika turha varmaan täältä kysyä...
Ap
Joku vastasi sinulle kyllä hyvin. Mitä odotit? Että joku sanoo keinon millä itsepäinen vanhus saadaan muuttamaan. No siihen ei kannata neuvoja kysellä täältä eikä muualtakaan. Itsehän sinä hänet parhaiten tunnet.
On yksityisiä kotipalveluyrityksiä joilta voi ostaa niin paljon palvelua mihin on varaa. Esim Vanhustyön keskus-
liitto. Kyselepä hänen kotikuntansa yrityksistä- jos on varallisuutta niin kannattaa käyttää kotiapuun!
Se on kyllä iso kynnys vanhukselle lähteä pysyvästi pois kotoa. Oma äitini vastusti viimeiseen asti vanhainkotiin lähtemistä, vaikka dementia olikin jo pitkälle edennyt. Viimein oli vain pakko tehdä se päätös ja sen jälkeen suuri kivi putosi harteiltani. Se jatkuva huoli oli kuitenkin ollut pitkään mielessä.
Jonkun pitää vain tehdä se päätös. Jos teillä on mahdollista ottaa mummi lähelle asumaan, sehän olisi hyvä asia. Kun muutto on kuitenkin edessä, onko sama sitten muuttaa lähemmäksi omaisia.
Myis talon ja muuttais vanhainkotiin.
Onko kukaan hakenut hänelle apua? Ei se ole mikään automaatti, josta tietyt vuodet täyttäneille tipahtaa tiettyjä palveluja. Sotaveteraanit taitavat jo itsekin olla siinä iässä, että tuskin kykenevät auttamaan, ainakin jos suomalaisia veteraaneja ajattelit.'
Avun haku alkaa lääkärintodistuksella, jolla haetaan myös eläkkeeseen hoitolisää. Sillä todistetaan avun tarve. Paikallisesta kunnan/kaupungin kotipalvelusta saat tietoa, mihin hakemus toimitetaan, miten se täytetään, ja miten tehdään palvelusopimus.
Se palvelusopimus on tärkeä ja siihen on merkittävä käynnin syy ja tarkoitus. Ei siis " 2 käyntiä vuorokaudessa" vaan tietyt asiat, jotka niillä käynneillä tehdään, perusteluineen, esim. " iltakäynti viimeistään klo 21, jolloin lääkkeitten oton tarkistus ja nukkumaanmeno..."