Lue keskustelun säännöt.
Onko itsekästä muuttaa työn perässä?
26.10.2016 |
Olen tehnyt virheen 6 vuotta sitten, kun ajattelin muka lasteni parasta ja päätin olla muuttamatta paikkakunnalle jossa käyn töissä.
Lapset kasvaa ja vuosi vuodelta uuvun pahemmin työmatkastani, joka vie 2.5h päivässä aikaani.
Olen ihan loppu. Vuosia jaksanut ja lapset kasvaneet, vielä olisi kuluva kouluvuosi ennen kuin yläaste alkaa.
Toinen lapsi vastustaa jyrkästi muuttoa, toinen ymmärtää väsymykseni.
Lähempänä töitä ei ole minulle (6 vuotta seurannut vaihtoehtoja)
Olenko itsekäs porsas jos nyt revin lapseni eroon tutusta kolusta ja ystävistä?
Tuntuu, että toinen vaihtoehto on irtisanoutuminen, työstä josta todella tykkäänopeasti ja työttömyys.
Kommentit (35)
Muuta lähemmäs työpaikkaa! Kyse on sun elämästä ja samalla koko perheen tulevaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö muuttamaan nykyisen kunnan sisällä lähemmäs työpaikkasi suuntaa? Tämän hyöty tietenkin riippuu monesta tekijästä eli ei toimi kaikissa kunnissa ja kaikilla matkoilla.
Tiedän tapauksia joissa tällä muutolla on saatu tehtyä kompromissi vastaavassa tilanteessa. Siksi ihan ajatusta heitän, se saattaa myös auttaa toista keksimään paremman ratkaisun.
Itse kyllä pitäisin tärkeimpänä taloudellista toimeentuloa. Eli jos vaihtoehdot muutto tai tulotason lasku, niin muuttoon todennäköisesti päätyisin.
Muutto oman kunnan sisällä ei auta. Asumme pienellä paikkakunnalla ja työni on Helsingissä.
Tuloni ovat nyt 3000€, jos jätän työni ja otan jonkun osa-aikaisen siivooja pestin niin hyvä jos 1000€ saa palkkaa. Maksa niistä sitten okt kuluja...
Olisiko vielä kokemuksia, onko kukaan ollut vastaavaa päätöstä tekemässä / kuinka kävi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perhe muutti, noin kolme vuotta lapsilla kesti speutua. Kyllä siinä itkua monesti väännettiin alakouluikäisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän äiti teki tuon vedon kun itselläni oli kaksi vuotta lukiotta jäljellä ja siskollani yksi vuosi alakoulua.
Siskoni sairastui vaikeaan masennukseen. Itse olen nyt viisikymppisenä saanut taas yhteyden vanhoihin koulukavereihin. Äitini kanssa en ole puhunut 30 vuoteen. Itse en ikinä toimisi niin. Lapselle tärkeintä on pusyvyys.
Vierailija kirjoitti:
Meidän äiti teki tuon vedon kun itselläni oli kaksi vuotta lukiotta jäljellä ja siskollani yksi vuosi alakoulua.
Siskoni sairastui vaikeaan masennukseen. Itse olen nyt viisikymppisenä saanut taas yhteyden vanhoihin koulukavereihin. Äitini kanssa en ole puhunut 30 vuoteen. Itse en ikinä toimisi niin. Lapselle tärkeintä on pusyvyys.
No äh, onko esim. kaikki kapiaisten lapset psykopaatteja? Omat lapseni ovat muuttaneet kaksi kertaa alakouluikään mennessä. Nyt kolmannessa paikassa kasvoivat aikuisiksi eikä kumpikaan ole mitenkään katkera muutoista. Nykyinternetaikana lapset voivat pitää yhteyksiä vanhoihin kavereihin, parhaat kaverit voi tulla lomilla käymään (esim. meillä alkuun monta kertaa vuodessa yli 500 km matkan) jne. Vanhemman vakava uupuminen ja masennus vaikuttaa varmasti enemmän kuin pelkkä muutto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän äiti teki tuon vedon kun itselläni oli kaksi vuotta lukiotta jäljellä ja siskollani yksi vuosi alakoulua.
Siskoni sairastui vaikeaan masennukseen. Itse olen nyt viisikymppisenä saanut taas yhteyden vanhoihin koulukavereihin. Äitini kanssa en ole puhunut 30 vuoteen. Itse en ikinä toimisi niin. Lapselle tärkeintä on pusyvyys.
No äh, onko esim. kaikki kapiaisten lapset psykopaatteja? Omat lapseni ovat muuttaneet kaksi kertaa alakouluikään mennessä. Nyt kolmannessa paikassa kasvoivat aikuisiksi eikä kumpikaan ole mitenkään katkera muutoista. Nykyinternetaikana lapset voivat pitää yhteyksiä vanhoihin kavereihin, parhaat kaverit voi tulla lomilla käymään (esim. meillä alkuun monta kertaa vuodessa yli 500 km matkan) jne. Vanhemman vakava uupuminen ja masennus vaikuttaa varmasti enemmän kuin pelkkä muutto.
Mitä psykopaatteja? TOdella moni diplomaatin lapsi on valittanut juurettomuudesta. Minun mieheni on rautatieläisen lapsi ja kyllä hänen sisarensa ovat tosi katkeria niistä muutoista. Mieheni selvisi lähinnä hyvän koulumenestyksen ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän äiti teki tuon vedon kun itselläni oli kaksi vuotta lukiotta jäljellä ja siskollani yksi vuosi alakoulua.
Siskoni sairastui vaikeaan masennukseen. Itse olen nyt viisikymppisenä saanut taas yhteyden vanhoihin koulukavereihin. Äitini kanssa en ole puhunut 30 vuoteen. Itse en ikinä toimisi niin. Lapselle tärkeintä on pusyvyys.
Tämä kuulostaa jo kamalalle. Ei siis äitinne takia kuitenkaan. Sinä olit lukiolainen, joten äitisi olisi pitänyt jäädä takiasi vanhalle paikkakunnalle kun lähdet muutenkin pian pesästä opiskelemaan muualle. Toki olisit voinut myös muuttaa omillesi jo silloin. Itse opiskelin lukion eri paikkakunnalla kuin vanhempani. Ainakin opin ymmärtämään paljon asioita, ne päätökset eivät aina ole vanhemmillekaan helppoja.
Ajattelet vain omaa itseäsi, miten SINUA on kohdeltu väärin. Entä, jos äitinne olisi jäänyt vanhalle paikkakunnalle ja itse masentunut? Siskollasi olisi ollut vielä huonommat oltavat sen jälkeen. Pahimmillaan olisi otettu huostaan ja asumaan sijaisperheeseen. Tämäkö olisi ollut parempi vaihtoehto?
Kyllä minä säälin enemmän äitiäsi, kun sinä et vielä edes viisikymppisenä osaa antaa asian olla ja ymmärtää muitakin kantoja kun vain omasi. Masennukseenkaan ei ole vain yhtä tiettyä syytä, se on monen tekijän summa. Voi olla, että muutto katkaisi kamelin selän, mutta varmasti on ollut muutakin. Ehkä minunkin pitäisi ruveta syyttämään omaa äitiäni masennuksesta. Masennuin kaupungissa, jossa asuin lapsuuteni, minua kiusattiin pahasti ja pyysin monesti, että muutetaan pois. Ei suostunut. Äitini vika siis, aloittaisinkohan mykkäkoulun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun kannattaa muuttoa miettiessäsi miettiä myös miten muutto tulee vaikuttamaan nettotuloihisi. Toki aikaa säästyy ja polttoainetta mutta työmatkavähennys pienenee, uuden kunnan kunnallisvero% voi olla suurempi kuin nykyisessä ja asuminen voi kallistua. Huonossa tapauksessa työmatkaan käytetty aika pysyy samana jos joudut käyttämään julkista liikennettä oman auton sijaan.
Tsekkaa veroprosenttilaskurilla miten nettotulosi muuttuvat.
Ymmärrän väsymyksesi , mutta ennenkuin teet mitään radikaalia mieti seuraavia :
- työmatkasi nyt 2,5h . Tähän tiedoksi, että oma työmatkani Helsingin sisällä ( lännestä - pohjoiseen) kesti lähes aina n. tunnin suuntaansa julkisilla ja kuljin käytännössä ruuhkan ulkopuolella ( olin ennen 7 töissä).
- tuleva asuinpaikkasi sijainti työpaikkaasi nähden vaikuttaa paljon , no ok tämähän on selviö
- onko sinulla varaa asuntoon ? Mitä saat täältä versus mitä sinulla on nyt ja mistä päin = paljonko työmatkasi oikeasti lyhenee. Halpenee varmasti kyllä
- Jos nyt kuljet omalla autolla niin silloin työmatkoihin käytetty aika lyhenee varmasti !
Omaa kokemusta ei ole lasten tai omalta kohdalta, mutta tiedän kyllä ihan onnistuneita paikkakunnan vaihtoja.Jos kaikki muuttavat lapset traumatisoituisivat niin lähes 100% meistä olisi avuntarpeessa .
Lapset kokenevat ongelmaksi jo sen jos muuttaisi Helsingistä Espooseen tai Laajasalosta Munkkaan, ymmärretvästi kyllä - kaveri piiri vaihtuisi kuitenkin
Lopputulema : Muuta jos se parantaa elämänlaatuasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko yksinhuoltaja? Olisiko sinun mahdollista asua osan viikosta työpaikkakunnalla niin ei tarvitsisi ihan joka päivä matkustaa ja samalla saisit myös vähän omaa aikaa?
Minkä luonteisia lapsesi ovat? Tutustuvatko helposti uusiin kavereihin ja sopeutuvat uusiin kuvioihin? Ujolle lapselle muutto voi olla todella vaikeaa, mutta reippaammille varmaan ookoo.
Tuli myös mieleen, olisiko nykyisellä työnantajallasi mahdollisuus järjestää sinulle poikkeuksellisesti vähän lyhennettyä työaikaa?
Ap. Asun Helsingissä ja olen Helsingissä töissä. Täällä tuo 2,5 tunnin työmatka päivässä ei ole aika eikä mikään, ihan tavallista että menee noin kauan. Minulla menee 2 h 15 min päivässä työmatkoihin, ruuhka-aikaan joskus puoli tuntia enemmänkin. Linnuntietähän matka ei ole pitkä, mutta kestää ja kestää vaan.. Kehäteiden ruuhkat on kamalat, autot seisoo. Ja julkisilla suoraa reittiä ei monesti ole ja nekin juuttuu ruuhkiin. Asumiskulut on täällä korkeat, perheasuntoa ei vuokralle saa alle tonnin millään, teidän kolmen makkarin asunto olisi vuokrahinnoilla 1500€ ainakin. Tai sitten joutuisit muuttamaan Espoon tai Vantaan perukoilla. Ja työmatka olisi ajallisesti vielä pidempi. Jos aiot ostaa asunnon, varaudu siihen että se on kerrostalo, koska muut on kamalan kalliita. Sinuna en muuttaisi, koska työmatkasi ei nykyisellään ole ajallisesti yhtään sen pidempi kuin suurella osalla täällä.
Lapset eivät perheen asumista päätä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät perheen asumista päätä.
Vanhempien tehtävä perheessä on ensisijaisesti vaalia lasten hyvinvointia.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Asun Helsingissä ja olen Helsingissä töissä. Täällä tuo 2,5 tunnin työmatka päivässä ei ole aika eikä mikään, ihan tavallista että menee noin kauan. Minulla menee 2 h 15 min päivässä työmatkoihin, ruuhka-aikaan joskus puoli tuntia enemmänkin. Linnuntietähän matka ei ole pitkä, mutta kestää ja kestää vaan.. Kehäteiden ruuhkat on kamalat, autot seisoo. Ja julkisilla suoraa reittiä ei monesti ole ja nekin juuttuu ruuhkiin. Asumiskulut on täällä korkeat, perheasuntoa ei vuokralle saa alle tonnin millään, teidän kolmen makkarin asunto olisi vuokrahinnoilla 1500€ ainakin. Tai sitten joutuisit muuttamaan Espoon tai Vantaan perukoilla. Ja työmatka olisi ajallisesti vielä pidempi. Jos aiot ostaa asunnon, varaudu siihen että se on kerrostalo, koska muut on kamalan kalliita. Sinuna en muuttaisi, koska työmatkasi ei nykyisellään ole ajallisesti yhtään sen pidempi kuin suurella osalla täällä.
Juuri näin.
Tunti suuntaansa on ihan perusnormi. Lisäksi tulee se että monesti ne lapsetkin joutuu kulkemaan. Meilläkin kuopuksella julkisilla tunnin koulumatka.
Et ole itsekäs. Sinä et ajattele asiaa siitä näkökulmasta, että omalla jaksamisellasi tuet lapsiasi. Jos työmatka uuvuttaa sinut nii olet varmasti henkisesti muualla... Ja no, kyllä fyysisestikkin. Sinä tuot lapsillesi apetta pöytään töilläsi ja se on tärkeää.