Meneekö se niin, että yliopistoon on lukio parempi pohja, AMK:hon amis?

Amkn tapauksessa koulutusohjelmalla on paljon merkitystä siinä kumpi on parempi.

Ei

Ei. Ainakin meidän sotealan opinnoissa parhaiten pärjäävät ylioppilaat ja amislaisilla on vaikeuksia äidinkielessä, viestinnässä, matematiikassa, fysiikassa, biologiassa, esseiden kirjoittamisessa, tutkimustietojen yhdistelyssä jne. Jollain ammattiopintojen kursseilla heillä on etua, jos ovat opiskelleet samaa alaa ennen.

Kyllä ainakin meidän luokallamme AMK:ssa oli suurin osa lukiotaustaisia. Se saattoi tosin johtua siitä, että amisten ei ole pakko jatkaa opiskeluja saadakseen kunnollisen työpaikan, toisin kuin lukiolaisten.

Lukio on parempi pohja molempiin.

Ei mielestäni. Lukiopohja on paras pohja AMK:hon ehkä ammattiaineiden perusteita lukuunottamatta.

Lukiossa pitkä matematiikka ja paljon kemiaa sekä fysiikkaa niin AMKissa voi tenttiä ainakin ensimmäisen parin vuoden ajalta kyseiset kurssit läpi käymättä tunneilla kertaakaan. Eli ei siinä paljon haastetta lukiossa hyvin pärjänneelle ole. Silloin kannattaa ehdottomasti mennä yliopistoon eikä edes harkita AMKia.

AMK on lähinnä kehitetty "pelastukseksi" niille jotka on lahjakkaampia mutta myöhäisheränneet opiskeluun vasta mentyään ensin amikseen ja todettuaan ettei se nyt ihan olekaan sitä mitä haluaa tehdä, mutta kun kolme vuotta on kupattu amiksessa niin yliopisto-opinnot tuntuvat liian kaukaiselta ja saavuttamattomalta.

Lisäksi myös niille, jotka on menneet lukioon mutta todenneet siellä ettei akateeminen ura ole heitä varten mutta kuitenkaan eivät halua amikseenkaan mennä.

Lukiossa pärjäävälle akateemisesti orientoituneelle ihmiselle AMK on täysin väärä paikka ja tällainen henkilö tylsistyy vaan siellä.

En tiedä, mutta kai tuo nyt hieman riippuu alastakin. - Esimerkiksi luulisi merkonomi -pohjalta olevan yhtä helppo tai vaikea jatkaa tradenomi-opinnoissa, kuin keskinkertaisesti (tai alle) suoritetun ylioppialstutkinnon pohjalta.

Riippuu siitä, että mitä olet lähdössä opiskelemaan. Jos olet lähdössä opiskelemaan tekniikkaa, niin amiksen tekninen linja on parempi riippumatta siitä, että menetkö yliopistoon vai ammattikorkeaan. Molemmissa käydään kyllä teoriat läpi aika perin juurin, mutta käytöntä on molemmissa koulussa vähän ja siihen on hankalampi päästä kärryille jos lähtee täysin nollista.

AMK sopii parhaiten lukiossa keskinkertaisesti ja amiksessa hyvin menestyneille.

Ennen oli valittavana lukion lisäksi ammattikoulu- ja opistopohjaiset tutkinnot. Merkonomi oli ennen opistotutkinto, nyt ammattitutkinto. Opistotutkintoja ei enää taida ollakaan, kun tuli AMK:t.

Veljeni on opistoinsinööri, nykyisin hän olisi insinööri (AMK), jos insinööriksi haluaisi.

Yliopistoon ehdottomasti lukio, AMK:ssa ei merkitystä, kunhan amistutkinto on samalta alalta.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että mitä olet lähdössä opiskelemaan. Jos olet lähdössä opiskelemaan tekniikkaa, niin amiksen tekninen linja on parempi riippumatta siitä, että menetkö yliopistoon vai ammattikorkeaan. Molemmissa käydään kyllä teoriat läpi aika perin juurin, mutta käytöntä on molemmissa koulussa vähän ja siihen on hankalampi päästä kärryille jos lähtee täysin nollista.

No ei todellakaan ole amiksen tekninen linja parempi ainakaan siinä tapauksessa että pyrkii yliopistoon! Jos sanotaan että olet menossa opiskelemaan yliopistoon vaikka sähkötekniikan diplomi-insinööriksi niin siinä ei paljon auta, että osaa ruuvata pistorasian seinään kiinni!

Amiksessa se yleishyödyllinen teoriaosaaminen nimenomaan jää peruskoulupohjalle ja jopa heikkenee koska osa peruskoulussa opituista asioista jo unohtuu siinä kolmen vuoden aikana. Tarkoitan nyt siis esimerkiksi matemaattisluonnontieteellistä osaamista, kieliä, ym...

Ammattialaan liittyvää teoriaa tietysti on amiksessa enemmän kuin lukiossa, mutta se on todella pintaraapaisu esimerkiksi saman ammattialan diplomi-insinöörin opintoihin nähden. On paljon hyödyllisempää opiskella lukiossa yleishyödyllistä teoriaosaamista vaikka ammattialansa pieni pintasiivu jäisi sitten pois.

Se ammattialaan liittyvä teoriaosaaminen kuitenkin perustuu yleensä yleishyödyllisen teoriaosaamisen pohjalle. Miten voit esimerkiksi ymmärtää ja analysoida sähkötekniikan diplomi-insinöörin opinnoissasi vaihtosähköpiirejä jos sinulla ei ole harmainta aavistusta kompleksiluvuista?

Tai miten luet englanninkielistä opiskelumateriaalia jos englannin kielen taidoissa on puutteita. Ammattikoulu on ensisijaisesti tiettyyn ammattiin valmistava koulu, josta tosin nykyisin pääsee myös jatko-opintoihin. Lukio on taas nimenomaan yleishyödyllinen jatko-opintoihin valmistava koulutus.

Jos menet ammattikouluun opiskelemaan "sähköalaa" niin siellä pääpaino on siinä, että opitaan sähkömiehen ammatti, eikä se, että saadaan mahdollisimman hyvä lähtökohta sähkötekniikan diplomi-insinöörin opintoihin.

Jos aikoo nimenomaan hakea jatko-opintoihin niin älkää nyt oikeasti menkö ammattikouluun vaikka sieltä miten pääsisikin! Se ei ole varsinaisesti siihen tarkoitettu.

On hyvä, että ammattikoulustakin pääsee korkeakouluun koska murrosikäiset nuoret eivät välttämättä ajattele asioita aina niin pitkälle ja valintoja saatetaan tehdä hyvin heppoisin perustein, esimerkiksi valitaan se mihin kaveritkin menee tai valitaan amis koska halutaan esittää jotain "kovaa jätkää" ja "lukio on perseestä" jne...

Ammattikoulun aikana keretään vähän aikuistua lisää ja miettiä asioita uudelleen, sitten on vielä mahdollisuus opiskella lisää ilman että tarvitsee käyttää montaa vuotta lukion käymiseen.

Aikoinaan kovasti selitettiin ja korostettiin, että kuinka ammattikorkea -koulussa painottuu käytäntö ja valmistuu "käytännön osaajat" ja vastaavasti yliopistoista teoreetikot  ja siten kai jotenkin käytännöstä pihalla olevat.  Mutta tällainen jaottelu on vähintäänkin typerä; vai pitääkö jko oikeasti teoriaa ja käytäntöä toistensa poissulkevina. Ammattikorkea -koulut ovatkin vuosi vuodelta lähestynyt monin tavoin yliopistoja, jolloin luultavasti lukio on paras pohja jatkoi sitten opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Hieman toki sääli, koska näin todetessa ei voine välttyä myöskään mielikuvalta, että ammattikouluun mennään kun muuallekaan ei päästä ja vastaavasti lukioihin haetaan ja pyritään. 

Mutta, jos nuori haluaa tulevaisuudessa toimia vaikka huippukokkina tai vaikka parturi-kampaajana  ja/ -tai jonain muuna (ns) käsityöläisenä, niin en ole varma onko silloin hänelle paras paikka opiskella lukiossa.

Vai suhtaudummeko nuoren haaveeseen, että reppanalta puuttuu kunnianhimoa, tai ei kukaan oikeasti halua toimia työssä, jossa voi liata mahdollisesti kätensä.  Ja/ -tai , että esimerkiksi "oikeaksi taiteliijaksi" voi päästä vain valmistumalla n.n alan taiteen maisteri -ohjelmasta. Ja huippukokilla täytyy olla vähintään maisterin paperit elintarvike tai ravitsemustieteestä? - Enpä usko.   

Lukion paras puoli on minusta se, että antaa aikaa kypsytellä ja harkita, mitä ihan oikeasti haluaa tulevaisuudessa opiskella. - Mutta myös toki siksi, että moneen paikkaan saa ylppäri- todistuksesta lisäpisteitä avittamaan sisäänpääsyä, kun taas -joitain harvoja paikkoja lukuun ottamatta- ammattikoulututkinnosta ei jaeta tai anneta mitään hyvitystä vaan hakijana on automaattisesti ns. vapaassa kiintiössä, josta voi tulla ihan yhtä hyvin tulla valituksi myös se lukion ja ylioppilaskirjoitukset suorittatnut.

Riippuu ihan AMK-alasta. Joillekin aloille on lukio parempi pohja, joillekin puolestaan saman alan ammatillinen perustutkinto.