Miten curling-äitiydestä pääsee eroon?

varmaan juu porvoon neuvolassa ovat puuttuneet asiaan.



voi kun joku oikeastikin puuttuisi joskus!

Sitten jäljellä on kaksi mahdollisuutta: joko asetat ne rajat ja arki sujuu tai sitten jatkat samaan malliin ja pääset itse hoitoon.

tee lapsellesi palvelus, ja kasvata hänestä " yhteiskuntakelpoinen" = )

Anteeksi vain. Mutta lapsistasi tulevat niitä " minulle kaikki ja heti" -lapsia. Toisten kunnioittaminen on nollassa ja maailmaa katsellaan omasta navasta käsin. Tarvitaanko tuollaisia persoonia tähän yhteiskuntaan enää yhtään lisää?

Vierailija:

Olen curling-äiti. Lapset ovat 1 ja 2 v. Rajoja ei ole ollut, koska olen niin kiltti ja empaattinen äiti. Aina ajattelen, mitä lapsi haluaa. Tiedän, että kasvattaa pitäisi, mutten ole hennonnut. Nyt neuvolassa ovat puuttuneet, että jotain pitäisi tehdä, kun lapset ovat kuritta kasvaneet.

Mitä voin tehdä?

voi tulla ilman rajojakaan että siihen neuvolassa puututtaisiin. Ei meidän lapset ainakaan vielä sen ikäisenä ole tarvineet mitään ihme kuria tai rajoja. Tai sitten ovat olleet harvinaisen kilttejä tapauksia.

Meillä terkka puuttui neuvolassa siihen, ettei esikoinen antanut tehdä mitään tutkimuksia vaan rupesi rimpuilemaan ja puremaan ja minä äitinä käyttäydyin siinä tilanteessa liian lempeästi ja paapovasti. Siis terkka puuttui lähinnä tohon käytökseen ja mun reaktioon! ap

Curling-vanhemmilla tarkoitetaan yleensä vanhempia, jotka " tasoittavat lastensa tien" pienistäkin esteistä ja suojelevat häntä kaikilta vastoinkäymisiltä.

Käsittääkseni ns. rajoitta kasvaneet hieman eri asia?



Tuttavaperheessä esimerkiksi 8-vuotiaan äiti soittelee kavereiden äidille, jos joku ei ole alkanut lasta. Samoin soittelee ja kyselee, miksei lasta ole kutsuttu synttäreille, ja samalla yleensä saa kutsun myös lapselleen.

Lapsi saa myös melkoisesti leluja ja pääsee huvipuistoihin jne.

Perheessä käy siivooja sekä usein lastenhoitaja, joten lapsi ei yleensä siivoa itse ja on tuttunut siihen, että melkein aina on aikuisseuraa häntä huvittamassa.



Lapsessa tämä näkyy siten, että suhtautuu aikuisiinkin hieman ylimielisesti tyyliin " meidän äiti kyllä tekee makaroonilaatikkoa, jos pyydän. En syö tänään teillä, kun teillä on vain lihakeittoa" .

Ja siis tällä lapsella, josta kerroin, on toisaalta tiukat rajat, hän ei esimerkiksi saa leikkiä ruoalla, mennä ulos sisävaatteissa, myöhästyä kotoa minuuttiakaan, koskea kuin aikuisten tavaroihin, nostaa jalkoja sohvalle jne.

kun maailma ei toimikaan niinkuin pitäisi

jotenkin huono äiti tai kasvattaja, sinun pitäisi saada itsetuntoa.

Sinulla on oma tapasi olla lastesi kanssa ja oikeus kohdella heitä lempeästi. Jos pärjäätte, niin ei mitään hätää. Tuollaisia itkukohtauksia terkkarissa tulee olemaan, vaikka kasvattaisit lapsesi miten.



Jos sinun luonteellesi ei sovi armeijatyylin käskytys ja kuri, ole oma itsesi aivan rauhassa. Sinun tapasi kasvattaa lapsiasi on aivan yhtä hyvä kuin tällä palstalla ihannoitu tottelevaisuuskoulutuskin.



Vaikka rajat olisivatkin rakkautta, ne eivät ole ainoa tapa osoitta rakkautta eikä rajojen määrä kerro rakkauden määrästä.



Uskalla kyseenalaistaa myös vallitseva tiukka kasvatusihanne ja toimi itse parhaaksi katsomallasi tavalla. Sinä itse tiedät parhaiten, millainen tyyli sopii sinulle ja lapsillesi.

Vierailija:

Meillä terkka puuttui neuvolassa siihen, ettei esikoinen antanut tehdä mitään tutkimuksia vaan rupesi rimpuilemaan ja puremaan ja minä äitinä käyttäydyin siinä tilanteessa liian lempeästi ja paapovasti. Siis terkka puuttui lähinnä tohon käytökseen ja mun reaktioon! ap

Se, että suhtautuu terkan mielestä liian lempeästi ja paapovasti ei kerro, että hyväksyisi esim. puremisen.



Sitäpaitsi turha verrata aikuisen ja 2-vuotiaan lapsen käytöstä. Pyyhitkö itse oman pyllysi vai huudatko vanhempiasi pyyhkimään? No voi hyvä sylvi!

Tunsin erään tytön - oppilaani 1.luokalla vuosia sitten - jolle oli annettu kaikki aina, ei rajoja jne. Häntä ei ollut esim. rokotettu, koska tyttö ei ollut antanut ja äiti ei ollut siis antanut, kun tyttö huusi kuin syöttiläs. Äiti oli aina ottanut tytön kainaloonsa ja vienyt tutkimuksista, rokotuksista, hammaslääkäristä poies, kun tyttö ei halunnut, häntä pelotti jne.



Voinen sanoa, että oli tuon luokan hankalin oppilas monessa mielessä. Olin vain vuoden siinä luokassa opettajana, joten en tiedä mitä sitten on tapahtunut. Juttuun jo silloin ekalla luokalla tuli kaikkia kuvioita (uhattiin ottaa tyttö huostaan esim.)

rukkaan itsepäistä pillittäjää,tai sitten lapsi alistaa muita kuten vanhempiaan.



Kaiken kaikkiaan aikamoinen karhunpalvelus lapselle. SUurinta rakkautta lapselle on kasvattaa hänet pärjäämään siinä yhteiskunnassa jossa elää. Ja siten, että hänellä on kyky solmia normaaleja ja kunnollisia ihmissuhteita.

Ei ole kivaa kun perhekerhoiss asun muissa on näitä äidin mussukoita, joita kasvatetaan pehmeästi, ts. sitne että lapsei saa terrorisoida ja riehua kuten tykkää, koska hyvään käytökseen ohjaaminen olisi lapsen alistamista.

JOs tahdotte elellä pehmeästi niiden lastenne kanssa, pysykää kotonanne. Tai meidän kanssa ainakin tulette kohtaamaan kovan maailman.

Vierailija:

jotenkin huono äiti tai kasvattaja, sinun pitäisi saada itsetuntoa.

Sinulla on oma tapasi olla lastesi kanssa ja oikeus kohdella heitä lempeästi. Jos pärjäätte, niin ei mitään hätää. Tuollaisia itkukohtauksia terkkarissa tulee olemaan, vaikka kasvattaisit lapsesi miten.

Jos sinun luonteellesi ei sovi armeijatyylin käskytys ja kuri, ole oma itsesi aivan rauhassa. Sinun tapasi kasvattaa lapsiasi on aivan yhtä hyvä kuin tällä palstalla ihannoitu tottelevaisuuskoulutuskin.

Vaikka rajat olisivatkin rakkautta, ne eivät ole ainoa tapa osoitta rakkautta eikä rajojen määrä kerro rakkauden määrästä.

Uskalla kyseenalaistaa myös vallitseva tiukka kasvatusihanne ja toimi itse parhaaksi katsomallasi tavalla. Sinä itse tiedät parhaiten, millainen tyyli sopii sinulle ja lapsillesi.

Meillä ei ainakaan ole, ja se on lapsille ihan selvä. Mieltään saa osoittaa ja kiukutella jne. mutta kyllä siihen oman pahan olon purkamiseenkin etsitään ja opetellaan sellaisia keinoja, joiden kanssa pärjää elämässä.

Jaahas, siinä sokea taluttaa rampaa. Olet ilmeisesti itse samaa sorttia kuin kysyjäkin.

Vierailija:

Miten curling-äitiydestä pääsee eroon?

koska vanhemmatkin ovat vielä reilusti yli 4-kymppisiä = )



kaikkia lapsia ei tarvitse ojentaa koko ajan, vaan he imevät hyviä käytöstapoja ja empaattisuutta ympäristöstään. uskon siihen, että lapsi, jota rakastetaan, osaa rakastaa.



meidän mussukka on sosiaalinen, päiväkodin tädit ovat useaan otteeseen sen sanoneet, mutta ilman tukkapöllyjä ja nippauksia kasvatettu. joillakin on vaan se perusluonne helppo ja " kiltti"